Esseet

Banksy ja kyynikot

Setelit leijailivat taivaasta karnevaalikansan ylle. Ilmaisesta rahasta hullaantuneet ihmiset kahmivat kymmenpuntaisia ja jotkut säntäsivät samoin tein ostoksille. Seteleitä ei kuitenkaan ollut laskenut liikkeelle ”The Bank of England” vaan ”Banksy of England”.

Voisiko teatteri olla enemmän kirjasto ja vähemmän museo? Tanssi, teatteri ja ooppera taideteosten aiheena vuonna 2023–2024, osa 2

Berliner Ensemble esitti tänä vuonna versiota Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-romaanisarjasta. Valinta kuulosti suomalaisittain erikoiselta. Juuri kun Knausgård-buumi on laantunut ja kaikki haluavat jotain muuta, niin silloinko on paras hetki tehdä se näyttämölle? Suomalaisen logiikan mukaan ei. Mutta saksalaisen logiikan mukaan itse asiassa paras hetki on nyt.

Onko taiteilija voimaton ääriryhmien temmellyskentällä?

Äärimmäisten poliittisten ja uskonnollisten liikkeiden ulostulot hämmentävät aika ajoin kulttuurikenttää eri puolilla maailmaa. Terrorihyökkäyksestä satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa tulee kuluneeksi tammikuussa kymmenen vuotta. Elokuussa 2024 oli kulunut kaksi vuotta siitä hetkestä, kun Salman Rushdie joutui raa’an puukotuksen uhriksi.

Hämärän tanssien draamallisuudesta

Draamakirjailijan taitojensa suhteen Saarikoski oli varsin epäilevä laatiessaan päiväkirjaromaania Asiaa tai ei (1980). Repliikkejä runoilija osasi tehdä, mutta itsekeskeiselle diivalle toisen ihmisen kuvaaminen tuotti vaikeuksia niin, että hän oli perustanut privaattiteatterin.

Kokoelmakritiikin historia ja nykykäytännöt

Kuinka taidekriitikot kuvailevat, tulkitsevat ja arvottavat taidekokoelmia? Mitä voimme oppia näistä teksteistä? Aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 2/2014)

Argentiinalainen tango – Läsnäolon poetiikkaa

Argentiinalainen tango on hetkessä virtaavaa jaetun lihan taidetta. Toteutuessaan tango vie ajan ja paikan ulkopuolelle, suljettuun tilaan, jonka tanssijat ovat avanneet vain toisilleen. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 3/2014.)

Median portsareita kaivataan yhä kipeämmin

Yksilöllisyyttä ja yksityisen suojaa korostavassa tietoyhteiskunnassa kerätään huipputeknologian avulla kansalaisilta kaikkein intiimeimmät tiedot kaupallisesti hyödynnettäväksi. Tämä tavoite on täysin vastakkainen perinteisen porvarillisen julkisuuden ja hegeliläisen kansalaisyhteiskunnan näkemyksen kanssa. Samaan aikaan Suomessa kaupallinen media koettaa sivuuttaa Yleisradion osana hyvinvointivaltion kulttuuripolitiikkaa.

Lajitermit: ahtaita lokeroita vai taiteen ja yleisön palvelua?

On ymmärrettävää, että taiteilija haluaa välttää leimoja ja tiukkoja kehikkoja. Lajimääritelmien ja muiden taiteellisten termien karsastaminen voi kuitenkin olla myös vähemmän perusteltua. Taidekenttää kriitikkona ja museotyöläisenä viime vuosina seurannut Petteri Enroth ottaa esimerkiksi äänitaiteen käsitteen.
bursa escort