Suomen Kansallisteatteri juhlii 150-vuotista historiaansa ensimmäisenä suomenkielisenä ammattiteatterina. Juhlavuoden kunniaksi on ilmestynyt kaksi huolellisesti laadittua teosta, Kai Häggmanin kokonaishistoria Päänäyttämöllä sekä Pirkko Kosken rajatumpi tutkimus Finland’s National Theatre 1974–1991.
Saamelaisten historiaa on viime aikoihin asti tutkittu ensisijaisesti saamelaisten ja ei-saamelaisten välisten suhteiden ja kohtaamisten näkökulmasta. Näissä tutkimuksissa valtaväestön mielipiteet ovat painottuneet saamelaisten kokemusten kustannuksella.
Kun itävaltalainen taidehalli Kunsthaus Bregenz juhli 20-vuotistaivaltaan, syntyi juhlallisuuksien lomassa myös aivan uudenlainen taiteen, filosofian ja kirjallisuuden musta laatikko. Rakennuksen suunnitelleen maailmankuulun arkkitehdin ja eri taiteenalojen, filosofian ja kirjallisuuden edustajien väliset sunnuntaikeskustelut on nyt koottu kokoelmaksi nimeltä Dear to Me.
Ruoka on nautinto, ilo ja vaara. Se on vallan ja kontrollin väline. Kansan voi näännyttää nälkään tai sen voi lihottaa liikkumattomaksi. Ruokaa voi väärentää ja sillä voi myös sotia.
Halu näkyä ja olla esillä on nyt suositumpaa kuin koskaan. Työelämässä luvataan näkyvyyttä niille, joille ei makseta palkkaa. Taide- ja kulttuurielämässä näkyvyydestä kilpaillaan. Se on valuuttaa. Jos joku kuvittelee, että haluaa näkyä omasta vapaasta tahdostaan, todennäköisesti erehtyy. Ihmisiä velvoitetaan olemaan esillä.
Mieke Bal esittelee kirjassa Travelling Concepts kuvitteellisen kohtauksen: Filosofi, psykoanalyytikko, kertomusten tutkija, arkkitehti ja taidehistorioitsija keskustelevat ”subjektista”. Keskustelun tuoksinassa kaikki puhuvat kuitenkin eri asioista. Filosofi luennoi individualismin noususta, psykoanalyytikko alitajunnasta, kertomusten tutkija on kiinnostunut kertojaäänestä ja arkkitehdin huomio kiinnittyy ihmisen tilasuhteeseen.
Kun matkustaa koronakurimuksen jäljiltä täysissä junissa läntisestä Suomesta Pohjois-Savoon ja Kuopioon taidefestivaalille, tuntee todella elävänsä. 20-vuotista taivaltaan juhliva ANTI – Contemporary Art Festival tarjosi kihelmöivää, kansainvälistä ja kotimaista esitystaidetta residenssikriitikolle kolmen päivän ajan.
Tuore suomennosvalikoima palauttaa mieleen englantilaisen 1800-luvun taide- ja yhteiskuntakriitikon John Ruskinin. Erityisesti hänen kirjoituksensa gotiikan arkkitehtuurista sykähdyttää edelleen.
Marko A. Hautalan massiivinen tietokirja Algoth – Kapinallinen kynämies valottaa kiintoisalla tavalla mystisen kirjailijan Algoth Untolan (1868–1918) värikästä elämäntaivalta ja suurta kirjailijantyötä. Teoksen julkaisua voi pitää melkoisena kulttuuritekona, koska Untolasta, niin suuri kirjailija kuin hän onkin, ei ole aikaisemmin julkaistu kunnon elämäkertateosta.
