2000-luvun alussa sanottiin, että mennään nettiin. Nykyään netti tulee meihin. Meistä on tullut verkon siimoja ja solmuja. Niin totaalisesti internet vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Se on filosofi Timothy Mortonia lainaten hyperobjekti: ...

Kriitikko ja vapaa toimittaja Veli-Matti Huhta on julkaissut esseekokoelman vuodessa: Rahat ja henki (2019), Historian häikäisevä laakso (2020) sekä Aallot kuun rannassa (2021). Huhdan mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti elokuviin. Niitä yhdistää ...

”Eräänä keväisenä aamuna auton rattia tunnustellessaan hän havahtuu kysymään: mikä on romaani? Onko romaanilla sääntöjä tai selkeitä rajoja? Onko olemassa ’romaanin rakenne’?” Auton ratin takana voi havahtua kysymään mitä vain, ...

Kieli ei voi koskaan tavoittaa olemisen koko rikkautta, asiaa itseään. Sanojen ja niiden viittauskohteiden välillä on kuilu, jota ei pysty ylittämään. Tämänkaltaisia kielifilosofisia kysymyksiä pohdittiin 1900-luvulla mannermaisessa filosofiassa, eritoten kirjallisuusteoreetikko ...

SKS julkaisi vuonna 2013 Marja-Leena Hännisen toimittaman artikkelikokoelman Vieras, outo, vihollinen – Toiseus antiikista uuden ajan alkuun. Siinä toiseutta käsiteltiin historian ja klassillisten kielten tutkijoiden voimin. Samalta kustantamolta on ilmestynyt ...

Ohjelman kohdassa 13.38 valkoinen mies sanoi sen: n-sanan. Hän yritti kontekstualisoida sanan merkitystä, mutta virhe oli jo tapahtunut. Tai siltä se ainakin näytti.

Arkipuheessa sanalla kritiikki on paha kaiku ja sen ajatellaan tarkoittavan lähinnä taideteoksen – ehkä taiteilijankin – pahoinpitelyä. Suurin osa nykyisestä taidekritiikistä on silti käytännössä ihan muuta. Mistä myönteisten kritiikkien suuri ...

Halu näkyä ja olla esillä on nyt suositumpaa kuin koskaan. Työelämässä luvataan näkyvyyttä niille, joille ei makseta palkkaa. Taide- ja kulttuurielämässä näkyvyydestä kilpaillaan. Se on valuuttaa. Jos joku kuvittelee, että ...

Siis kuinka typerä saa olla? Se oli erään kirja-arvosteluni otsikko 18 vuotta sitten.

”Se, mitä näyttämöllä kannetaan ja kannatellaan, on aina jonkinlainen ruumis”. Tarkemmin ottaen kyse on esiintyvästä ruumiista. Toisaalta Kirkkopelto mietiskelee näyttämöllistä ruumista, onhan kontekstina teatteri. Kolmas ruumis on kielellinen. Kirkkopelto muotoilee: ...

"Vanhasta punk-estetiikasta ei jäänyt jäljelle mitään, mikä on vain positiivista", kirjoittaa Herman Raivio arvioidessaan uutta muisteloteosta suomipunkin varhaisista vaiheista.

”Tarinat ovat kyllästäneet jokapäiväisen ympäristömme. Sosiaalinen media pursuaa tunteisiimme vetoavia kokemuksia. Yritysten viestintäosastoilla etsitään koskettavia tarinoita” (s. 7), Maria Lassila-Merisalo kirjoittaa kirjassaan Tarinallinen journalismi. Kuvaus voisi olla Kari Hotakaisen viimeisimmästä ...