Miten (nuoret) nykytaiteilijat voivat vastata digitalisaation uusiin vaatimuksiin, ellei niitä myös keskeisesti koulutuksessa opeteta? Ja miten vältetään se, että taiteellisen ilmaisun sijasta digitaalisuudesta tulee pelkkää teknistä osaamista?
"Silloin kun uusnatsien mielenosoituksen piti tapahtua, tukholmalaiset osoittivat mieltään eri tavoin. Jotkut asettivat avattuja hapansilakkapurkkeja suunnitellulle reitille, kun taas toiset huusivat, lauloivat – ja osoittivat keskaria. Mielenosoitus ei koskaan päässyt käyntiin ja sitä kutsuttiin yleisesti fiaskoksi."
Kuvataiteessa pyrkimys immersiiviseen estetiikkaan on tullut yhä ajankohtaisemmaksi teemaksi, vaikka visuaalisten taiteiden laajentumispyrkimysten juuret ulottuvat jälkimodernismiin 1960-luvulle. Jo silloin kuvataiteiden yksisilmäisyys, näköaistin ylivertaisuus sai haastajan estetiikasta, joka perustui sekä tilan että ajan käyttöön osana taideteosta.
Taidehistoriallinen käsite objet trouvé on löydetyn luonnonmateriaalin käyttöä esteettisin perustein, mutta onko elävä eläin esineellistettyä taiteilijan materiaalia, vaikka se olisi yhä elossa.
Ainahan naapurissa on kaikki paljon paremmin – kulttuuri ja taide mukaan lukien. Taidetta arvostetaan koko kansan keskuudessa, näyttelyihin jonotetaan tungokseen asti ja sisällöistä diskuteerataan loputtomiin.
Eläimet kuuluvat sekä taiteen historiaan että nykypäivään. Belgialaisen Berlinde De Bruyckeren näyttelyn keskiöön nousee hevonen elementtinä, symbolisena metaforana ja taiteen plastisena materiaalina.
Sisällisodasta on kulunut sata vuotta, ja sen tapahtumat ovat koskettaneet suomalaisuutta niin poliittisesti kuin historiallisesti: yhteisöjen, sukujen ja yksilöiden tasoilla. Kansan jakautuminen ja traagisena koettu veljessota jakautui...
ARS17 Hello World! on tervehdys, joka jättää jäähyväiset taiteelle kulttuurisena arvona. Nyt olisi tarvetta notkeaan koodaamiseen 24/7 online. Mutta riittääkö välineellinen digitaalisuus ja globaali keinotodellisuus takeeksi korkealaatuisesta taiteesta?
Professori emerita Riitta Konttinen on tutkinut modernistinaisia tai täsmällisemmin heidän puuttumistaan Suomen taidehistoriasta. Konkreettisena tutkimustuloksena hän löysi 136 naista, joista taidehistoriaan on kirjoitettu...
Se tunnustettu, taidehistoriallinen suomalaisen maalauksen kultakausi on kansallisromantiikkaan ja karelianismiin nojaavaa taide 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ...
