Tarkastelen tässä esseessä klassisen musiikin mediakritiikin nykytilaa ja tulevaisuutta globaalisti, keskittyen digitalisaation vaikutuksiin, nykykriitikoiden sivistystasoon sekä vertailuun musiikkikritiikin alkuun 1800-luvulla. Käsittelen myös Aasian maiden kritiikkiperinnettä ja nykytilaa, joka on jäänyt ...

Kuluvan vuoden elokuussa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla julkaistiin kolme näyttelyarviota. Kymmeniä muita huomionarvoisia näyttelyitä jäi arvioimatta. Mistä on kysymys? Onko kulttuuritoimituksessa päätetty, että muutama näyttelyarvio kuukaudessa riittää?

Valinta yltäkylläisyydessä aiheuttaa kuulijassa huimausta. Rasmus Fleischer väittää, että musiikin merkityksellisyys voidaan sälyttää ainoastaan palauttamalla kuunteleminen takaisin tilaan. (Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten; 4/2015.)

2000-luvun alussa sanottiin, että mennään nettiin. Nykyään netti tulee meihin. Meistä on tullut verkon siimoja ja solmuja. Niin totaalisesti internet vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Se on filosofi Timothy Mortonia lainaten hyperobjekti: ...

Yksilöllisyyttä ja yksityisen suojaa korostavassa tietoyhteiskunnassa kerätään huipputeknologian avulla kansalaisilta kaikkein intiimeimmät tiedot kaupallisesti hyödynnettäväksi. Tämä tavoite on täysin vastakkainen perinteisen porvarillisen julkisuuden ja hegeliläisen kansalaisyhteiskunnan näkemyksen kanssa. Samaan aikaan ...

”Äänikirjat ovat kirjallisuuden uusi juttu.” Näin aloitti Johanna Osváth Helsingin kirjamessuilla Suomen arvostelijain liitto SARVin ja Kritiikin Uutisten keskustelutilaisuuden ”Mitä on äänikirjakritiikki?” Perjantaina 29.10.2021 järjestetyssä tilaisuudessa aiheesta olivat keskustelemassa vapaa ...

Uusista raamatunkäännöksistä ei pahemmin julkaista kritiikkejä. Kritiikkiä ne saavat silti osakseen. Tämä tuli taas todistettua lokakuussa, kun Suomen Pipliaseura julkaisi mobiiliympäristöön suunnatun Uuden testamentin suomennoksen, UT2020:n. Twitter ja muut internetin ...

Burleskitapahtumien siirtyessä verkkoon menetettiin jotakin lajille ominaista. Miten autetaan toista riisuutumaan etänä?

Lukupiirivallankumous! Mitä se merkitsee ammattimaiselle kirjallisuuskritiikille? Viekö se jotain pois? Tuoko se jotain lisää? Kriitikko ja tiedeviestijä Heidi Heinonen pohtii kuviota SARVin Juhlavuosiesseessä.

Kritiikin Uutisten syksyn aloittaa Ville Hämäläinen kritiikillään Ellun Kanojen antologiasta Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle. Kun pohditaan lukemisen tulevaisuutta, silloin tuskin voi välttää hyväsome–pahasome -dialektiikkaa, ja juuri sitä Hämäläinenkin tekstissään käy ...

Olen menneinä vuosina arvostellut runokirjojen ohella jonkin verran sellaista intermediaalista nykyrunoutta, joka kyseenalaistaa kirjan käyttöliittymänä tekstiin. Näissä kokeellisissa teoksissa mediumit kohtaavat ainakin osittain kirjaesineen ulkopuolella, vaikka osin säilyttävät myös suhteensa ...

Suomen arvostelijain liitto järjesti 8.4.2019 Lavaklubilla paneelikeskustelun otsikolla Tekoäly ja taidekritiikki. Paneeliin osallistui yhdysvaltalainen, tekoälystä kirjoittanut kriitikko Ben Davis, pelikriitikko Aleksandr Manzos, digitaalisten kuvien parissa työskentelevä taiteilija Tuomo Rainio sekä ...