Kulttuurissamme meneillään olevissa hengen saneerauksen ja ihmisyyden typistämisen hurmosjuhlissa poikkitieteelliset ja -taiteelliset kysymyksenasettelut käyvät yhä harvinaisemmiksi.

Kriitikon tulisi lähestyä estetiikkaa ja taiteenfilosofiaa avarin mutta valppain mielin samaan tapaan kuin Heikki Ylikangas on ohjeistanut historiantutkijoita.

Julkaisijan esittelyssä kirjaa mainostetaan helppotajuiseksi. Mutta helppo kirja on lähinnä vain niille sivistyneille, jotka tuntevat hyvin, ei vain kaunokirjallisuutta, vaan myös filosofiaa, kuten Hegeliä, Levinasia, Lacania, fenomenologiaa, feminismiä.

2000-luvun alussa sanottiin, että mennään nettiin. Nykyään netti tulee meihin. Meistä on tullut verkon siimoja ja solmuja. Niin totaalisesti internet vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Se on filosofi Timothy Mortonia lainaten hyperobjekti: ...

Elämä koostuu filosofisesta kamppailusta. Kiistanalaisuudessaan suuret kysymykset ovat pysyneet samoina Sokrateesta alkaen: mitä ovat totuus, hyvyys ja kauneus? Pulmiin on tullut kristillisen ajanlaskun aikana toisiaan täydentäviä vastausehdotuksia, mutta samanaikaisesti kristinusko ...

Markku Paasosen ja Jukka Koskelaisen debatti jatkuu! Keskustelu sai alkunsa Herman Raivion kritiikistä "Käsitettä vastaan" (12.9.2023), joka koski Paasosen esseeteosta Lykätty salamurha.

"Markku Paasonen vastaa Kritiikin Uutisissa Herman Raivion kritiikkiin kirjastaan Lykätty salamurha ja pyrkii täsmentämään suhdettaan käsitteeseen. Hän vahvistaa ”käsitteelliseen rationaalisuuteen pohjaavan kielen käyttämisen olevan jokseenkin väkivaltaista puuhaa”. Hän vetoaa Hegeliin, ...

”Onko Paasonen ihan tosissaan”, kysyi Herman Raivio Lykättyä salamurhaa koskevassa jutussa tässä taannoin. Se oli hyvä kysymys ja riemastutti kovasti. Liioittelu on kirjoittajan iloista suurimpia, sillä kukapa haluaisi aina olla ...

Kieli ei voi koskaan tavoittaa olemisen koko rikkautta, asiaa itseään. Sanojen ja niiden viittauskohteiden välillä on kuilu, jota ei pysty ylittämään. Tämänkaltaisia kielifilosofisia kysymyksiä pohdittiin 1900-luvulla mannermaisessa filosofiassa, eritoten kirjallisuusteoreetikko ...

Robert Musil tapasi ”byrokratiakriitikko” Franz Kafkan huhtikuussa 1916 prahalaisessa sairaalassa. Kuitenkin Musil ammensi taiteeseensa hieman eri lähteistä kuin Kafka. Vaikka Musil ei pitänyt taiteilijaa jumalallisen hulluuden edustajana, hän piti visionäärisiä ...

Silloin tällöin nappaan hyllystä jonkin vanhoista käsinkirjoitetuista päiväkirjoistani, avaan ja luen. On uteliaisuus menneitä aikoja kohtaan, hiukan samaan tapaan kuin jos katselisi vanhoja valokuvia. Muistin virkistäminen ja entisen vertaaminen nykyiseen ...

SKS julkaisi vuonna 2013 Marja-Leena Hännisen toimittaman artikkelikokoelman Vieras, outo, vihollinen – Toiseus antiikista uuden ajan alkuun. Siinä toiseutta käsiteltiin historian ja klassillisten kielten tutkijoiden voimin. Samalta kustantamolta on ilmestynyt ...