Miten jälkistrukturalistisista ja tarkemmin sanottuna dekonstruktiivisista ajatuksista lähtöisin olevat ideat kohtaavat taiteen teoriat modernismin jälkeen? Tähän vastaavat osaltaan jälkistrukturalismi ja nykyiset posthumanistiset käsitykset.

Nykytaiteen ilmiöitä ja merkitystä ajateltaessa erottuu edelleen kaksi teoreettista mallia. Kuten pyrin tuomaan esiin, ne näkyvät sekä käytännössä eli taiteen teossa että teoreettisesti, kun pohditaan taiteen ontologiaa eli olemassaolon perusteita.

On ymmärrettävää, että taiteilija haluaa välttää leimoja ja tiukkoja kehikkoja. Lajimääritelmien ja muiden taiteellisten termien karsastaminen voi kuitenkin olla myös vähemmän perusteltua. Taidekenttää kriitikkona ja museotyöläisenä viime vuosina seurannut Petteri ...

Tietoyhteiskunnassa erilaiset tekstit ympäröivät ihmisiä kaikkialla. Paljon puhutaan medialukutaidosta, mutta se on vain yksi lukutaidon laji, jonka lisäksi tarvitaan leegio muita lukemisen ja tulkinnan taitoja. Lukemisen kulttuurit -kirjassa esitellään näitä ...

Markku Paasosen ja Jukka Koskelaisen debatti jatkuu! Keskustelu sai alkunsa Herman Raivion kritiikistä "Käsitettä vastaan" (12.9.2023), joka koski Paasosen esseeteosta Lykätty salamurha.

”Onko Paasonen ihan tosissaan”, kysyi Herman Raivio Lykättyä salamurhaa koskevassa jutussa tässä taannoin. Se oli hyvä kysymys ja riemastutti kovasti. Liioittelu on kirjoittajan iloista suurimpia, sillä kukapa haluaisi aina olla ...

Kieli ei voi koskaan tavoittaa olemisen koko rikkautta, asiaa itseään. Sanojen ja niiden viittauskohteiden välillä on kuilu, jota ei pysty ylittämään. Tämänkaltaisia kielifilosofisia kysymyksiä pohdittiin 1900-luvulla mannermaisessa filosofiassa, eritoten kirjallisuusteoreetikko ...