Tarkastelen tässä esseessä klassisen musiikin mediakritiikin nykytilaa ja tulevaisuutta globaalisti, keskittyen digitalisaation vaikutuksiin, nykykriitikoiden sivistystasoon sekä vertailuun musiikkikritiikin alkuun 1800-luvulla. Käsittelen myös Aasian maiden kritiikkiperinnettä ja nykytilaa, joka on jäänyt ...

Kuluvan vuoden elokuussa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla julkaistiin kolme näyttelyarviota. Kymmeniä muita huomionarvoisia näyttelyitä jäi arvioimatta. Mistä on kysymys? Onko kulttuuritoimituksessa päätetty, että muutama näyttelyarvio kuukaudessa riittää?

Juho Hollon (1885–1967) tuntevat muutkin kuin kirjallisuuskriitikot. Valtaosa suomeksi käännetyistä klassikoista on Hollon kääntämiä. Mutta harvempi tietää, että hän osasi lukea ja kirjoittaa niin varhain ja hyvin, että osasi katkismuksen ...

Pelkkä Kritiikistä lienee hieman abstrakti tietokirjan nimeksi. Kenelle kritiikistä kerrotaan? Kollegoille, kriitikon urasta haaveileville nuorille, tutkijoille, taiteilijoille vaiko taiteesta nauttivalle yleisölle?

Kuinka taidekriitikot kuvailevat, tulkitsevat ja arvottavat taidekokoelmia? Mitä voimme oppia näistä teksteistä? Aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 2/2014)

Vuosi 2020 tarkoitti minulle mappeja ja kansioita. Se tarkoitti kymmeniä paksuja nahkaselkäisiä tai pahvisia mappeja, joiden sivuille oli liimattu kellastuneita balettikritiikkejä. Välillä kritiikin pitkät lipareet oli monimutkaisesti taiteltu sivujen väliin ...

Olin onnellinen joka toisen viikon torstaina, kun uusi Rumba tipahti postilaatikkoon. Poistin tabloidin ympäriltä faijan Talouselämät, Hifi-lehdet ja muut oudonvakavat aikuisten maailman kiiltopaperikääreet, istuin alas ja aloin lukea. Aloitin arvosteluista.

Kritiikki journalismina on ollut sekavuustilassa jo 200 vuotta. Kritiikistä kasvoi taidemuoto, kun modernin taiteilijan luovuus ja yleisön maku olivat tuomittuja eroamaan toisistaan. Vain teos, joka itsessään on jo kritiikkiä, on ...

Kun lähdin tutustumaan Kritiikin Uutisten uuteen verkkoarkistoon syksyllä 2017, ensimmäinen (ehkä hieman kauhistunut) ajatukseni oli, että sieltä paljastuukin yllättäen laaja keskustelu suomalaisesta tanssitaiteesta.

Suomen arvostelijain liiton tämän syksyn Kriitikkopäivä paneutui Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suomalaisen kritiikin historiaan ja nykypäivään otsikolla "Kritiikin jäljet". Seminaari osoitti, ettei kritiikin historia...

Suomen arvostelijain liitto järjesti syksyn Kriitikkopäivän teemalla Kritiikin jäljet lauantaina 18.11.2017 Kiasmassa. Liiton vuoden 2017 päätapahtuma oli osa SARVin järjestämiä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden koulutushankkeita ja se rahoitettiin Kopiosto-varoista. Suomen täyttäessä ...

Jotta voidaan tarkastella nykysirkusta ja sen asemaa Suomessa, tarvitaan välineitä, kuten kritiikkiä. Kritiikki on tärkeä foorumi, kun käsitellään sirkustaiteen, sen lajien, esitystapojen ja sisältöjen jatkumoa: monimuotoistumista ja uudelleensyntymistä. Miten sirkus ...