Kulttuurissamme meneillään olevissa hengen saneerauksen ja ihmisyyden typistämisen hurmosjuhlissa poikkitieteelliset ja -taiteelliset kysymyksenasettelut käyvät yhä harvinaisemmiksi.

Vaikka Savossa vastuu jääkin kuulijoille, Kuopiossa varttunut ja nykyisin Helsingissä asuva kulttuurikriitikko Jussi Koitela seisoo tomerasti sanojensa takana. Hän kantaa huolta muun muassa siitä, että viime vuosien aikana edustuksellisen demokratian ...

Elämä koostuu filosofisesta kamppailusta. Kiistanalaisuudessaan suuret kysymykset ovat pysyneet samoina Sokrateesta alkaen: mitä ovat totuus, hyvyys ja kauneus? Pulmiin on tullut kristillisen ajanlaskun aikana toisiaan täydentäviä vastausehdotuksia, mutta samanaikaisesti kristinusko ...

Yhtäkkiä kriitikkokissa hyppäsi pöydälle ja innostui aivan hirveästi juttelemaan, polemisoimaan ja kommentoimaan kritiikin ja kulttuurin nykytilannetta. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 4/2013.)

Siis kuinka typerä saa olla? Se oli erään kirja-arvosteluni otsikko 18 vuotta sitten.

”Voiko mikään kuulostaa vähemmän vakavasti otettavalta tai voiko mikään kuulostaa vähemmän työltä? Tämä on maailman kannalta sopivan tarpeeton ammatti. Tämä on – vakavasti ottaen – läpeensä naurettava ammatti, jos edes ...

Kirjallisuustieteen professori Juhani Niemi on huomauttanut, että Franz Kafkan ja Eugéne Ionescon teoksissa rajat fantasian ja toden kesken häviävät ja niissä kaikki on kokemuksellisesti totta. Fantasia merkitsee kykyä kuvitella uusia ...

Länsimainen ihminen oppi näkemään itsensä 1800-luvulla ennen muuta työntekijänä. Elämästä tuli vakava asia, kun leikki ja sen veli joutilaisuus erotettiin työstä. Lapsenmieliset nautinnot kuten kevytmielisyys, hauskuus, leikki, rituaalit, tanssi, musiikki, ...

Henry Parlandista tuli leimallisesti oman aikansa – 1920-luvun lopun – tulkki, koska hän ei ehtinyt elää muuta aikaa kuin omansa, ”formatiiviset vuotensa”. On perusteita väittää, että tuo aika on nykykulttuurissa ...