Halu näkyä ja olla esillä on nyt suositumpaa kuin koskaan. Työelämässä luvataan näkyvyyttä niille, joille ei makseta palkkaa. Taide- ja kulttuurielämässä näkyvyydestä kilpaillaan. Se on valuuttaa. Jos joku kuvittelee, että ...

Työväenopiston luokkatilassa parikymmentä opiskelijaa tuijotti minua pöydistään hiljaa. Olin 29-vuotias ja opettajana luovan kirjoittamisen peruskurssin ensimmäisellä tunnilla. Valtaosa väestä oli minua selvästi varttuneempaa, vanhempieni ikäistä.

Virolaisessa kirjallisuuskritiikissä painotetaan aikalaisuutta subjektiivisin keinoin. - Puolisoni ryttää kirjallisuuslehden ruokapöydälle. ”Andrus Kasemaa kirjoittaa, että Joanna Ellman on kypsymässä runoilijaksi”, hän puuskahtaa. Kaivan kritiikin käsiini ja sen otsikko jo kertoo ...

Self-help-romaani on genrehybridi, joka herättää sekä innostumisen että inhon tunteita 2020-luvun itseavun lävistämällä aikakaudella.

Vesa Rantamalle kritiikki on puhetta taiteesta ja olennainen osa yhteiskunnallista keskustelua.

Kritiikin Uutisten talvikirjeessä kirjailija Anneli Kannon kokemuksia siitä, kuinka freelancekirjoittajia usein kohdellaan palkkioneuvotteluissa, kriitikko Herman Raivion haaste kirjoittaa vihollisiaan vasten ja teatteritieteen emeritaprofessori Pirkko Kosken henkilökuva, sekä lehden muuta ajankohtaista ...

Siis kuinka typerä saa olla? Se oli erään kirja-arvosteluni otsikko 18 vuotta sitten.

Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun huonoja sopimusehtoja kiroillessani olen saanut nerokkaan neuvon: Koeta neuvotella! Aivan. Tuo vaihtoehto ei tosiaan olisi omaan aivokuoreeni välähtänyt... Eikä ole yksi eikä kaksi ...

Teatterimuseossa vietettiin joulukuun lopussa teatterintutkimuksen syyspäiviä ristiriitaisissa tunnelmissa. Teatterin tutkimuksen seura halusi kunnioittaa teatteritieteen professori emerita Pirkko Kosken 80-vuotissyntymäpäivää ja kiittää häntä valtavasta panoksesta oppiaineen kehittämisessä. Samaan aikaan teatteriväki keräsi ...

Moderni suomalainen runous kirjoitettiin ruotsiksi, mutta unohdettiin. Sitä seurannut tulenkantajien modernismi vaikuttaa lähinnä lapsekkaalta. Kului vuosikymmeniä ennen kuin suomalaista kirjallisuutta pystyi kutsumaan taas eurooppalaiseksi.

Ruotsinkielisen lehdistön tekstejä on arkistoitu yli sata vuotta. Ne kertovat, miten nationalismin jälkeiset muutokset sekoittivat kielialueet, ja vastakeksitty suomenruotsalaisuus pelkäsi katoavansa.

Helsingin Sanomien kulttuurisivujen Katri Kallionpää purki hätkähdystään kolumnissaan syyskuussa 2011, kun joku näyttelijä oli pyytänyt lehdeltä rahaa haastattelusta. Kallionpää oli pitänyt näyttelijälle lyhyen esitelmän, kuinka ”totuutta ei voi myydä eikä ...