Kritiikki journalismina on ollut sekavuustilassa jo 200 vuotta. Kritiikistä kasvoi taidemuoto, kun modernin taiteilijan luovuus ja yleisön maku olivat tuomittuja eroamaan toisistaan. Vain teos, joka itsessään on jo kritiikkiä, on ...

Samaan aikaan kun Helsinki viettää 200-vuotisjuhliaan Suomen pääkaupunkina ja juhlii asemaansa maailman muotoilupääkaupunkina, se käy läpi rajuinta muutosta sataan vuoteen. Muutokset koskevat ennen kaikkea Helsingin pitkää rantaviivaa: Jätkäsaarta, Telakkarantaa, Kalasatamaa ...

”Kritiikin ja digirunouden suhde on vielä vakiintumaton. Perinteistä kirjallisuutta arvostelemaan tottuneelle kirjallisuuskriitikolle se voi aiheuttaa ongelmia.” Tämä Kritiikin Uutisten (3/2010) uudelleenjulkaisu omistetaan syyskuussa menehtyneelle runoilija Marko Niemelle (1974–2019), joka oli ...

Nyökyttelemme päätämme väitteille taiteen korvaamattomuudesta. Oletamme, että taiteen luomisteoissa totuutemme ja eettisyytemme ovat pelissä tavalla, joihin muut pyrkimyksemme totuuteen ja hyvään eivät niin vain kykene. Tämä saa poikkeuksellisen ihmisen uhraamaan ...

Kuluneen syksyn aikana Helsingissä pyöri useita nykytanssi- ja -teatteriesityksiä, joissa esiintyjien kasvot oli kätketty naamioin. Nykytanssin puolella erilaisia huppuasuja voidaan pitää  perinteisinä, mutta keinon vyöryminen teatteri- ja esityslähtöisiin teoksiin jäi ...

Vaikka vastatuulet lepattavat välillä purjeita, niin luovikoon taide, kulttuuri ja syvällinen kritiikki yhteiskunnassamme uusille raikkaille vesille. Navigoikaamme kulttuurisen muistin merillä, taivaan merkit ja pohjavirrat tutkien!

När jag träffar Camilla Granbacka i Helsingfors några veckor efter att hon mottagit Finska kulturfondens E. J. Vehmas -pris för kritiker frågar jag om hon går med på att få ...

Suomi on tuhansien taidepalkintojen maa. Jos televisioiduissa gaaloissa jaettavat Jussit, Venlat ja Emmat jätetään laskuista, lienevät näkyvimpiä kaunokirjallisuudelle jaettavat palkinnot sekä taiteen valtiopalkinnot. Jokaisen jaetun palkinnon takana on raati, joskus ...

Runoilija Timo Salon tarkastelussa Alva Noën taiteen luonnetta pohtiva teos Omituisia työkaluja – taide ja ihmisluonto. ”Omituisia työkaluja tarttuu rohkeasti kysymykseen taiteen olemuksesta ja merkityksestä ihmislajille.”

"Hiljakseen minulle on käynyt käsittämättömäksi, miten kukaan voi katsoa toimintaelokuvia, ylipäätään mitään niin fasistisen päällekäyvää ja ’mukaansatempaavaa’ kuin nykyinen teollinen elokuva on. Olen keksinyt, että mukaansatempaavuus on pahinta kaikesta. Sehän ...

Elokuvakriitikko Helena Ylänen poistui keskuudestamme viime vuoden joulukuussa. Mikä on mestarikriitikon perintö? Kysymystä pohtivat 22.9.2019 Helsingin Bio Rexissä käydyssä keskustelussa Kati Sinisalo, Veli-Pekka Lehtonen ja Anna Möttölä.

Antropologia syntyi kolonialismin myötä, mutta samalla se on oppiala, joka tarjoaa yhden kriittisen näkökulman länsimaisen nyky-yhteiskunnan tarkasteluun.