Nyökyttelemme päätämme väitteille taiteen korvaamattomuudesta. Oletamme, että taiteen luomisteoissa totuutemme ja eettisyytemme ovat pelissä tavalla, joihin muut pyrkimyksemme totuuteen ja hyvään eivät niin vain kykene. Tämä saa poikkeuksellisen ihmisen uhraamaan ...

Kuluneen syksyn aikana Helsingissä pyöri useita nykytanssi- ja -teatteriesityksiä, joissa esiintyjien kasvot oli kätketty naamioin. Nykytanssin puolella erilaisia huppuasuja voidaan pitää  perinteisinä, mutta keinon vyöryminen teatteri- ja esityslähtöisiin teoksiin jäi ...

Vaikka vastatuulet lepattavat välillä purjeita, niin luovikoon taide, kulttuuri ja syvällinen kritiikki yhteiskunnassamme uusille raikkaille vesille. Navigoikaamme kulttuurisen muistin merillä, taivaan merkit ja pohjavirrat tutkien!

När jag träffar Camilla Granbacka i Helsingfors några veckor efter att hon mottagit Finska kulturfondens E. J. Vehmas -pris för kritiker frågar jag om hon går med på att få ...

Suomi on tuhansien taidepalkintojen maa. Jos televisioiduissa gaaloissa jaettavat Jussit, Venlat ja Emmat jätetään laskuista, lienevät näkyvimpiä kaunokirjallisuudelle jaettavat palkinnot sekä taiteen valtiopalkinnot. Jokaisen jaetun palkinnon takana on raati, joskus ...

Runoilija Timo Salon tarkastelussa Alva Noën taiteen luonnetta pohtiva teos Omituisia työkaluja – taide ja ihmisluonto. ”Omituisia työkaluja tarttuu rohkeasti kysymykseen taiteen olemuksesta ja merkityksestä ihmislajille.”

"Hiljakseen minulle on käynyt käsittämättömäksi, miten kukaan voi katsoa toimintaelokuvia, ylipäätään mitään niin fasistisen päällekäyvää ja ’mukaansatempaavaa’ kuin nykyinen teollinen elokuva on. Olen keksinyt, että mukaansatempaavuus on pahinta kaikesta. Sehän ...

Elokuvakriitikko Helena Ylänen poistui keskuudestamme viime vuoden joulukuussa. Mikä on mestarikriitikon perintö? Kysymystä pohtivat 22.9.2019 Helsingin Bio Rexissä käydyssä keskustelussa Kati Sinisalo, Veli-Pekka Lehtonen ja Anna Möttölä.

Antropologia syntyi kolonialismin myötä, mutta samalla se on oppiala, joka tarjoaa yhden kriittisen näkökulman länsimaisen nyky-yhteiskunnan tarkasteluun.

”Tavoitellessaan moraalista päämäärää runoilija uhraa runollisen voimansa; eikä tällöin olisi hätiköityä lyödä vetoa, että teoksesta tulee surkea. Runous ei voi kuin menehtymisen tai heikkenemisen uhalla muuttua tieteeksi tai moraalifilosofiaksi... Todisteleva ...

”Kritiikki on haamu. Kritiikki on äpärä.” Näin ruotsalainen Magnus William-Olsson täräyttää alkuun toimittamansa esseekokoelman Kritiken i den nya offentligheten (”Kritiikki uudessa julkisuudessa”). Kritiikki, tämä taiteen, tieteen, intuition ja muiden hedelmöittäjän ...

Nobelin kirjallisuuspalkinto on korkein tunnustus, jonka kirjailija voi urallaan saada. Lokakuussa 2019 julkistetaan kahden uuden nobelistin nimet. Millaiseen seuraan he liittyvät? Sarjan toisessa osassa kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist lukee vuosina 1945–1980 ...