Kritiikin Kannuksilla palkittu Ilja Lehtinen liukuu näytelmäkirjailijan, dramaturgin, esseistin ja spoken word -artistin roolien välillä. Elinvoima-esityksen jälkeen Lehtinen tuntee, että ekokatastrofin on jollain tavoin sisällyttävä hänen kaikkeen taiteelliseen toimintaansa.

Kritiikin Uutisten keväässä tullaan käsittelemään aihetta digitaalisuus ja kritiikki – juttuehdotuksia voi lähettää 15.4. asti osoitteeseen kritiikin.uutiset@sarv.fi. Varaslähtönä aiheeseen Maria Hirvi-Ijäs tarkastelee mittaamisen ja mittaamattomuuden välistä kriisiä arviossaan Jonna Bornemarkin ...

Kritiikin Uutiset tulee keväällä julkaisemaan juttusarjan aiheesta digitaalisuus ja kritiikki. Artikkeleita aiheesta voi tarjota 15.4. asti. Lehden pääkirjoituksessa tarkastellaan digitaalisuutta esimerkinomaisesti kirjastoinstituution kautta.

Nykysirkuksen enfant terrible Marc Gassot saa silmänräpäykseen mahtumaan paljon. Uusi teos Lion – the weird and magical abracadabra circus show on fyysinen, hiukan häiriintynyt komedia jännityksestä ja pelosta.

Vielä on aikaa osallistua Mikä kritiikki! -kirjoituskilpailuun! Kirjoitusten viimeinen lähetyspäivä on 31.3.2019. Sofia Blomberg kävi Oodissa kyselemässä muilta nuorilta millaista on hyvä taidekritiikki ja mitä kritiikki oikeastaan on.

Minna Canth 175 vuotta tänään. Kritiikin Uutisissa pohditaan Canthin suhdetta pienpanimokulttuuriin ja olutetikettien kirvoittamaan suomenmieleen. Minna Canth halusi perustaa pienpanimon, jotta tytötkin pääsisivät kouluun.

Etuoikeuskeskustelu on viime vuosina yleistynyt intersektionaalisen feminismin valtavirtaistumisen myötä. Intersektionaalisessa feministisessä ajattelussa lähtökohtana on, että ihmisillä on useita omaan identiteettiin liittyviä risteäviä positioita yhteiskunnassa, esimerkiksi sukupuoli, seksuaalisuus, rotu, luokka, ja ...

Millaisilla mittareilla podcasteja tulisi lähestyä taidekritiikin suunnalta? Missä ja kenen pitäisi kirjoittaa podcasteista kritiikkejä? Kenelle ja miksi? Tuleeko podcasteja lähestyä radiokritiikin kulmasta vai sittenkin kirjallisuuden tai draaman traditiosta? Ja oikeastaan, ...

Viime vuoden lopulla Kritiikin Uutisissa ilmestyi juttusarja, jossa tarkasteltiin immersiivisyyden käsitettä eri taiteenmuotojen näkökulmasta. Artikkeleissa arvioitiin muun muassa Amos Rexin avajaisnäyttelyä ja pohdittiin immersiivisyyttä kuvataiteessa sekä haastateltiin suomalaisia immersiivisten esitysten ...

Vuotta 1918 on tarkasteltu ahkerasti tuoreessa tietokirjallisuudessa. Silti nykysuomalaisten suhde kyseiseen vuoteen jää teoksissa paljolti kysymysmerkiksi.

"Kirjan alkukuvat viettelevät lukijaa, loppukuvat pyrkivät tyydyttämään hänet, Tommi Melender sanoo Maailmojen loput -esseeteoksessa. Toinen kirjoittaja Sinikka Vuola vertaa kirjan aloittamista rakastumiseen: teoksen maailma on vielä avoin ja siihen on ...

Miten kritiikki pysyy perässä taiteenlajien monimuotoistumisessa? Onko sillä eväitä tarttua uudenlaisiin kulttuurimuotoihin, kuten burleskiin tai digitaalisiin peleihin? SARVin 1.12.2018 järjestämässä koulutuspäivässä vastattiin tähän haasteeseen, kun neljän suurta yleisösuosiota nauttivan mutta ...