Vuotta 1918 on tarkasteltu ahkerasti tuoreessa tietokirjallisuudessa. Silti nykysuomalaisten suhde kyseiseen vuoteen jää teoksissa paljolti kysymysmerkiksi.

"Kirjan alkukuvat viettelevät lukijaa, loppukuvat pyrkivät tyydyttämään hänet, Tommi Melender sanoo Maailmojen loput -esseeteoksessa. Toinen kirjoittaja Sinikka Vuola vertaa kirjan aloittamista rakastumiseen: teoksen maailma on vielä avoin ja siihen on ...

Miten kritiikki pysyy perässä taiteenlajien monimuotoistumisessa? Onko sillä eväitä tarttua uudenlaisiin kulttuurimuotoihin, kuten burleskiin tai digitaalisiin peleihin? SARVin 1.12.2018 järjestämässä koulutuspäivässä vastattiin tähän haasteeseen, kun neljän suurta yleisösuosiota nauttivan mutta ...

"Silloin kun uusnatsien mielenosoituksen piti tapahtua, tukholmalaiset osoittivat mieltään eri tavoin. Jotkut asettivat avattuja hapansilakkapurkkeja suunnitellulle reitille, kun taas toiset huusivat, lauloivat – ja osoittivat keskaria. Mielenosoitus ei koskaan päässyt ...

Immanuel Kant: Arvostelukyvyn kritiikki Suom. Risto Pitkänen Gaudeamus 2018, 544 s.   Viime syksynä estetiikan historiasta kiinnostuneen työpöytää on tärisyttänyt hieno klassikko, joka tuntuu kriitikon arvostelukappaleenakin erityisen juhlalliselta: Immanuel Kantin ...

Vaikka elämme vuoden kylmintä ja miellyttävästi lumista vuodenaikaa rohkenen avata Kritiikin Uutisten kevätkauden vihertävällä vertauksella "kritiikki on kuin puutarhanhoitoa".

Blogeissa kirjoitetaan osallistuvaa ja dialogista kulttuurijournalismia. Kirjabloggaaja Taika Dahlbom selvittää, mistä ilmiössä on kyse.

Aina kulttuurikritiikki ei hyväile. Silloin taiteilijaa sattuu ikävästi, vaikka piti koskettaa kivasti tai ymmärtää viisaasti. Negatiivisessa kritiikissä kiinnitetään huomiota siihen, mitä taiteilija ei tarkoittanut, mutta mikä on silti kaikkien nähtävissä.

Vuonna 1933 Adolf Hitler nousi valtaan. Alkoi kuumeinen toiminta, jotta koko yhteiskunta saataisiin hallintaan. Natsiaktivisteja tunkeutui kaikille aloille.

Kriitikko Kaisu Mikkolan (1942-2018) haastattelu ja henkilökuva.

Immersiivisyys, upottavuus esittävissä taiteissa. Onko se markkinointijippo, esitysmuoto vai esityksen sisältö? Yleinen keskustelu pyörii usein termin määrittelyn ympärillä. Kolme taiteilijaa, tanssija-koreografit Jenni Kivelä ja Valtteri Raekallio sekä teatteriohjaaja Lija Fischer, ...

I 1900-talets kritiska teorier om de visuella konsterna är ett centralt tema konstens sociala roll och konstverkets relation till betraktaren. Det som det i förlängningen har kommit att handla om ...