Girilal Baars kuiskii, maiskuttelee, hoilaa, honottaa ja huohottaa. Omatekoisella kielellään hän loitsuaa ja resitoi; välillä esitys kumartaa absurdin teatterin suuntaan. Kymmenminuuttinen sisältää tunnekirjon: tunteita on vaikea nimetä...

”Ihmisen osana on tulla nöyryytetyksi, kärsiä, pettyä ja kuolla, mutta taiteen tehtävänä on joko alistua tai uhmata”, totesi ranskalainen kirjailija ja poliitikko André Malraux (1901–76).

Kun Kalle Kinnunen kirjoittaa elokuvista, sisältö ja taustat nivoutuvat yhteen. Elokuvan luonne taideteollisena kulttuurina on aina kiehtonut häntä. Se vaikuttaa myös elokuvakritiikin merkitykseen.

Miten vaikea onkaan sietää moneuksia! Se on kyllä myönnettävä, että omalla kohdallani kaikki puheet kohtaamisista, toiseuksista ja moneuksista ovat vain ylevien periaatteiden manifestia. Tunnetasolla minun on vaikea sietää epäymmärrystä ja ...

Olen lukenut pitkin kevättä huhtikuussa ilmestynyttä elämäkertaa Hanna Granfeltista (1884–1952), suuresta suomalaisesta sopraanosta. Salla Leponiemen kirjoittama Jumalainen kipuna (Gummerus 2018) kuvaa...

Olen aina ollut kiinnostunut edistämään yhteistä hyvää taidealalla ja ottanut tarvittaessa kipakastikin kantaa kentällä ilmeneviin ongelmiin. Taiteen ja sen yhteiskunnallisen merkityksen puolesta puhuminen ja toimiminen sekä taitelijoiden taloudellisen...

Kirjailija ja kääntäjä Juha Mannerkorvella (1915–80) oli suomalaisittain harvinaisen läheinen kosketus eksistentialismiin. Hän suomensi ranskasta muun muassa Sartren, Camus'n ja Beckettin tuotantoa.

Ainahan naapurissa on kaikki paljon paremmin – kulttuuri ja taide mukaan lukien. Taidetta arvostetaan koko kansan keskuudessa, näyttelyihin jonotetaan tungokseen asti ja sisällöistä diskuteerataan loputtomiin.

Klassinen asetelma: Kirjailijat napisevat, että kritiikkien laatu on surkea, ja kriitikot napisevat, että kirjailijat ovat herkkänahkaisia. Moni valittelee, että kritiikki on tasapäistynyt ja tylsistynyt. Lyttäyksiä ei enää näe, vaan tuoteselosteita.

Eläimet kuuluvat sekä taiteen historiaan että nykypäivään. Belgialaisen Berlinde De Bruyckeren näyttelyn keskiöön nousee hevonen elementtinä, symbolisena metaforana ja taiteen plastisena materiaalina.

Kriitikon, tutkijan ja kustannustoimittajan työssä on keskeistä kyetä erottamaan aito teos väärennöksestä ja tunnistaa plagiaatti. Yhtä oleellista on pohtia rajoiltaan epätarkempia lähi-ilmiöitä, esimerkiksi sitä, mitä kaikkea kopiointi ja variointi...

I ännu en krisbetonad artikel om den förestående döden och den erbarmligt låga nivån på kritiken i Finland – det hör numera till att man skall klaga på den – ...