Kirjoitin hiljattain jutun taidekritiikin käsittelystä viiden eri taidekorkeakoulun opetuksessa. Julkaisun jälkeen sain kollegalta vinkin, että artikkelista puuttuneessa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa kritiikkiä voi opiskella kymmenien opintopisteiden edestä. Siellä aihetta pidetään ...

Kirjoittamisen käytäntöjä käsitteleville kirjoille on jatkuva tarve, sillä suuri osa suomalaisista kirjoittaa huvikseen, tavoitteellisesti tai ammatikseen, ja jotkut kaikista näistä syistä. Kirjailija, kustannustoimittaja ja työnohjaaja Liisa Näsin kirjoittamista ja kirjailijaelämää ...

Miten taidekorkeakoulujen opetuksessa puhutaan kritiikistä – vai puhutaanko mitenkään? Kasvavatko tulevat taiteilijat hahmottamaan kritiikkiä osana taidekenttää ja julkista keskustelua? Taidekorkeakoulujen opettajat ja opetuksesta vastaavat kertovat. Marraskuussa kirjailija Satu Rämö pahastui kriitikko Maria Säkön Hildur-teatterisovituksen nuivasta ...

Kajaanilainen teatterintekijä, nykyisin työnohjaajana toimiva Eino Saari julkaisi vuosi sitten kirjan Kuuntelemisen taito (Into Kustannus 2024). Kuuntelemisen voima on suuri ja kuuntelijalla on valtaa. Koska kriitikkona ja toimittajana olen ammatti-ihmettelijä, ...

I början av år 2023 intervjuade jag den schweiziskbördige teaterchefen Davide Giovanzana och den afrofinlandssvenska skådespelare och teaterskaparen Antonia Atarah (troligen bekant för mången finskspråkig vän av musikteater för sin ...

Kun muutin Helsinkiin jouluna 2010, kaupungin elokuvateatterikenttä oli suppea: Finnkinon Tennis- ja Kinopalatsin ja Maximin lisäksi oli vain arkistoteatteri Orion, Corona-baarin alakerran pieni Andorra sekä Cinema Mondon edelleen operoima Kino ...

1. Suomessa on paljon loistavia taiteilijoita, mutta harmillisen vähän näyttelytiloja. Tässä rajallisuudessa on osin kyse taidekenttien sisäänrakennetusta ominaisuudesta, eli taloustieteestäkin tutusta niukkuudesta. Niukkuushan ei tarkoita, että itse taiteesta olisi pulaa, ...

Teemu Mäen väitöskirjaan sisältyy essee taidekritiikistä, mutta hän ei juurikaan lue kritiikkiä. Mahdollisuutta keskusteluun taiteesta, taidemaailmasta ja kritiikistä taiteilija Teemu Mäen kanssa ei halua sivuuttaa, sen verran suorasukaisesti hän ilmaisee ...

Kun kirjoitan kritiikin, arvioitavanani on useimmiten yksittäinen taideteos, esimerkiksi kirja, ja sen kattama taiteellinen tai tieteellinen kokonaisuus. Kun kirjoitan aforismin, kriittisessä lähestymistavassa on paljon samaa, mutta arviointini suuntana on suoraan ...

Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 2/2015.   SANANVAPAUDESTA JA TAITEESTA kohistiin 1960-luvun Suomessa useaan otteeseen. Yleensä muistetaan Harro Koskisen Sikamessias-kohu ja Hannu Salaman romaanistaan ...

Olen mitä syön? ”KOSKA MINÄ HALUAN”: mainos tiivistää ajan eetoksen – hedonismi, kulutuskulttuurin ja valinnan ”vapaus”? Mitä mä kokkaan? Kokkaanko mä? Mitä se mulle kuuluu mitä mä syön?   Aamun ...

Kulttuurialoilla on viime kuukausina keskitytty – ihan syystäkin – hallituksen kulttuurileikkausten synnyttämiin uhkakuviin. Hallitsemattomana ylikansallinen tekoäly- ja algoritmitalous johtavat suomalaiset kulttuurialojen ammattilaiset potentiaalisesti vielä paljon suurempaan ja varmempaan turmioon kuin ...