Avainsana: nosto

Kirjallisuustiedettä ilman teoriaa

Kirjallisuustiedettä ilman teoriaa

Julkaisijan esittelyssä kirjaa mainostetaan helppotajuiseksi. Mutta helppo kirja on lähinnä vain niille sivistyneille, jotka tuntevat hyvin, ei vain kaunokirjallisuutta, vaan myös filosofiaa, kuten Hegeliä, Levinasia, Lacania, fenomenologiaa, feminismiä.

Kuva: Wikimedia Commons / Santeri Viinamäki

Kulttuuri meni pesuveden mukana

Viime kuukausina on ruodittu kriittisesti suomalaisen kulttuurijournalismin kurjaa nykytilaa. Kulttuuriväen suuttumusta ovat lisänneet valtavirtamedian ennen aikaiset ennustukset fyysisen kirjan kuolemasta. Samanaikaisesti Petteri Orpon hallitus on suorittanut historiallisen suuria kulttuurileikkauksiaan.

Pentti Saarikosken hauta Valamossa elokuussa 2024. Kuva: Jouni Tossavainen

Hämärän tanssien draamallisuudesta

Draamakirjailijan taitojensa suhteen Saarikoski oli varsin epäilevä laatiessaan päiväkirjaromaania Asiaa tai ei (1980). Repliikkejä runoilija osasi tehdä, mutta itsekeskeiselle diivalle toisen ihmisen kuvaaminen tuotti vaikeuksia niin, että hän oli perustanut ...

Nettilääkärit

Nettilääkärit

2000-luvun alussa sanottiin, että mennään nettiin. Nykyään netti tulee meihin. Meistä on tullut verkon siimoja ja solmuja. Niin totaalisesti internet vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Se on filosofi Timothy Mortonia lainaten hyperobjekti: ...

Erik van Lieshout

Nomadi palasi instituution syliin

Pietarissa nykytaide saa poliittisesti tulikuumat puitteet. Ukrainan kriisi on tehnyt Venäjästä peikon, mutta Manifesta 10 -näyttelyssä se näkyy vain välillisesti. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden ...

Blickensderfer-kirjoituskoneen mallinumero 5 julkaistiin vuonna 1893 ja se sai suuren suosion ympäri maailmaa kompaktiutensa ja halvan hintansa takia. Kuva: Wikimedia Commons / Martin Howard

Kritiikin Uutisten uutiskirje 31.7.2024

Kritiikin Uutisten kesäkirjeessä SARVin uuden kunniajäsenen Marja-Terttu Kivirinnan haastattelu, Juha Drufvan analyysi nykyisen tietoyhteiskunnan tilasta suhteessa perinteiseen käsitykseen kansalaisyhteiskunnasta sekä Emilia Männynvälin purku siitä, mitä kuuluu kriitikon vastuuseen. Lisäksi lehden ...