Avainsana: runous

Pentti Saarikosken hauta Valamossa elokuussa 2024. Kuva: Jouni Tossavainen

Hämärän tanssien draamallisuudesta

Draamakirjailijan taitojensa suhteen Saarikoski oli varsin epäilevä laatiessaan päiväkirjaromaania Asiaa tai ei (1980). Repliikkejä runoilija osasi tehdä, mutta itsekeskeiselle diivalle toisen ihmisen kuvaaminen tuotti vaikeuksia niin, että hän oli perustanut ...

G.A. Harkerin kuvitusta teokseen James Baldwin

Proosa, runous ja Ali Smith

”Kuin runoilija, joka kirjoittaa trillereitä”. Lehtiotsikko lupaa ratkaisuja kysymykseen proosan ja runouden suhteesta, nykykirjallisuuden ilmiselvästä ja silti arvoituksellisesta yhtälöstä. Lainaan lähikirjastosta jutun aiheena olevan espanjalaiskirjailijan Javier Maríasin (1951–2022) romaanin Rakastumisia, ...

Kuvat: Maria Matinmikko

Runoudesta kirjoittaminen

Vaikka kirjallisuudesta kirjoittavia toimittajia ja kriitikoita on melko paljon, runoudesta kirjoittaminen tuppaa jäämään harvojen harteille. Se merkitsee vastuun epätervettä kasautumista niin, että jos yksikin runoudesta kirjoittava freelancer pitää taukoa tai ...

Valokuva- ja videotaiteilija Sanna Telkki-Kovan kuva runoilija Riika Helle-Kotkan kanssa tekemästään videosta Runokinossa.

Digitaalinen poetiikka tuulikaapissa

Poikkitaiteellisuus ja multimedia ovat vahvistaneet asemiaan runouden saralla samalla kun runoudesta on tullut olennainen estraditaiteen muoto. Jälkimmäistä siivittää lavarunousbuumi. Runot ovat kuitenkin myös videotaiteen muoto, jota määritelmät pakenevat. Jopa kilpailujen ...

Kirjailija Pentti Saarikoski työhuoneessaan Siuntiossa 7.7.1971. Kuva: Helge Heinonen / JOKA

Kaikki hyvä runous on sosialistista

Todistettavasti kaikki hyvä runous on sosialistista. Parin vähäisin varauksin. Kunhan se vain on kirjoitettu kyllin pienellä kielellä ja kyllin syrjäisessä paikassa. Niin kuin suomeksi ja Suomessa. Epäilevä vakuuttukoon selailemalla Alan ...

Marko Niemi: Maapallo (2019). Kuva: Runokuu

Digirunous haastaa kritiikin

”Kritiikin ja digirunouden suhde on vielä vakiintumaton. Perinteistä kirjallisuutta arvostelemaan tottuneelle kirjallisuuskriitikolle se voi aiheuttaa ongelmia.” Tämä Kritiikin Uutisten (3/2010) uudelleenjulkaisu omistetaan syyskuussa menehtyneelle runoilija Marko Niemelle (1974–2019), joka oli ...