Tämä kolumni sai alkusysäyksensä näkemyserosta pitkäaikaisen yhteistyökumppanini, tunnetun suomalaisen aikakauslehden kanssa. Olisin nimittäin halunnut kirjoittaa esseen ruotsalaisesta Hilma af Klintistä, läntisen taidemaailman ensimmäisestä abstraktista taiteilijasta.

Kaikki äidistäni -näytelmän Agrado-hahmon sitaatti muuttui ensi-illan alla todellisuudeksi. Nettikohun jaloista jäi sivuun syksyn todellinen teatteriskandaali: se, ettei Kansallisteatterin johtajasta ole vetämään linjaa tai puolustamaan oikeusvaltiota.

Sakari Topelius kohotti 1875 ilmestyneessä Maamme-kirjassa Suomen kansan Jumalan valituksi, koska suomalaisille oli langennut aivan erityinen valistustehtävä kansankuntien joukossa.