En mielelläni palaisi – jälleen kerran – erääseen kriitikkoja askarruttavaan aiheeseen, joka tietyin väliajoin, joskin onneksi nykyisin yhä harvemmin, nousee esille. Sillä niin kauan kuin puhumme asiasta, ruokimme ilmiötä entisestään.

Jotta voidaan tarkastella nykysirkusta ja sen asemaa Suomessa, tarvitaan välineitä, kuten kritiikkiä. Kritiikki on tärkeä foorumi, kun käsitellään sirkustaiteen, sen lajien, esitystapojen ja sisältöjen jatkumoa: monimuotoistumista ja uudelleensyntymistä. Miten sirkus ...

Kulttuurijournalismi Suomessa -seminaarin esitelmissä, paneeleissa sekä yleisön puheenvuoroissa kyseltiin erityisesti alan koulutuksen perään. Pelkät toimittajan opinnot eivät takaa tasokasta kulttuurijournalismia. Tiistaina 11.9. Helsingissä pidetyssä eduskunnan poliitikkojen ja taiteilijoiden Arkadia-seuran seminaarissa ...

Käsitys ”totuudenjälkeisestä aikakaudestamme” on levinnyt kaiken maailman mediasisällöistä aitoon journalismiin ja yleiskieleen. Julkisen sanaston muutos paljastaa aikakauden keskeisiä huolia.

Mitä on kulttuurijournalismi? Entä kritiikin rooli kulttuurijournalismissa? Näitä kysymyksiä tulee miettineeksi, kun lukee Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Kulttuurijournalismin mestarikurssin tuloksena syntynyttä Jotkut taas...

Leoš Janáčekin Ovela kettu on ovela ooppera, joka pettää kuulijan odotukset. Kansallisoopperan alkuvuoden ensi-iltatuotannossa Klaus Haapaniemen design hämärsi oopperan elementtien totunnaisia suhteita ja haastoi kokemaan oopperaa uudella...

Taiteiden marginaaliset alueet eivät muodostu pelkästään pienistä lajeista tai genreistä. Myös monitaiteisten ja taiteenalojen välisiä rajoja kyseenalaistavien teosten asema on usein taiteiden kentällä marginaalinen. Silti ne voivat taiteita...

Käsitys hyvästä tai kunnollisesta taideteoksesta on yhteisöllinen, oli arvottava yhteisö pieni tai suuri. Viime kädessä yhteisö päättää, mitkä asiat tekevät kirjallisuudesta, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta tai vaikkapa sarjakuvasta...

Ikävystyttävää tosiasiallisuuteen tarrautumista ja pönäkkää oikeassa olemista. Sellaiselta journalismi pahimmillaan tuntui parikymppisestä Jens-Christian Rabesta, kun hän aikoinaan aloitti opinnot müncheniläisessä toimittajakoulussa.

Eräänä huhtikuun viikonloppuna olin Turussa opettamassa taidekritiikin kirjoittamista. Eräs opiskelija kysyi, miten kriitikoksi päädytään. Tai tarkempi kysymys taisi olla, että mistä ihminen tietää, että voi toimia kriitikkona...

– Totta kai palkinto on suuri kunnia! Se on erityisen hieno tunnustus siitäkin syystä, että tulen kritiikin kentälle hieman sivusta, jaetun E.J. Vehmaksen arvostelijapalkinnon...

SARVin kuvataidejaos järjesti kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Marek Bartelik between continents 31.3.2017 kello 17 Sinnessä (Iso Roobertinkatu 16, Helsinki). Tilaisuudessa AICA:n nykyinen puheenjohtaja Marek Bartelik kertoi työstään kansainvälisessä kriitikkojärjestössä ja urastaan ...