Varoitan heti aluksi, että tästä tekstistä puuttuu perehtynyt ja tarkka ote. Kompensoin sitä paatoksella ja epätoivolla. Kuvataidekriitikon työssäni olen varonut, valmistellut ja varmistellut vaikka kuinka paljon kirjoittaessani tekstejä, joilla ei ...

Kuluvan vuoden elokuussa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla julkaistiin kolme näyttelyarviota. Kymmeniä muita huomionarvoisia näyttelyitä jäi arvioimatta. Mistä on kysymys? Onko kulttuuritoimituksessa päätetty, että muutama näyttelyarvio kuukaudessa riittää?

Kriitikon tulisi lähestyä estetiikkaa ja taiteenfilosofiaa avarin mutta valppain mielin samaan tapaan kuin Heikki Ylikangas on ohjeistanut historiantutkijoita.

Teemu Mäen väitöskirjaan sisältyy essee taidekritiikistä, mutta hän ei juurikaan lue kritiikkiä. Mahdollisuutta keskusteluun taiteesta, taidemaailmasta ja kritiikistä taiteilija Teemu Mäen kanssa ei halua sivuuttaa, sen verran suorasukaisesti hän ilmaisee ...

Luin Jouni Tossavaisen esseen Kritiikin Uutisista (18.9.2024). Siinä hän käsittelee Pentti Saarikosken viimeiseksi jäänyttä runoelmaa Hämärän tanssit (1986). Tossavaisen mukaan runot muodostava ”draamallisen runoelman” ja hän erittelee sen dramatisoinnin ja ...

Psykedeelit ja niihin liittyvä kuvataide vaikuttaa kiinnostavan niin mediaa kuin suurta yleisöäkin. Vuonna 2018 rekisteröidyn Psykedeelisen sivistyksen liiton kevään suurprojektit, kirja Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa (300 s.) ja samanniminen ...