tekoäly

Tekoäly kuivattaa ensin kulttuurin ja sitten planeetan

Kulttuurialoilla on viime kuukausina keskitytty – ihan syystäkin – hallituksen kulttuurileikkausten synnyttämiin uhkakuviin. Hallitsemattomana ylikansallinen tekoäly- ja algoritmitalous johtavat suomalaiset kulttuurialojen ammattilaiset potentiaalisesti vielä paljon suurempaan ja varmempaan turmioon kuin mihin valtiovarainministeriön virkamiehistökoneisto ikinä kykenisi.

Jäähyväiset kulttuuriyllätyksille

Taidetta ja kulttuuria aletaan kovaa vauhtia lähestyä yhteiskunnassa samanlaisella kuluttajalogiikalla kuin kaikkia muitakin kulutushyödykkeitä. Jos kulttuurikokemus ei vastaa täysin katsojan tai kriitikon ennakko-odotuksia, taiteilija on lähtökohtaisesti väärässä ja asiakas oikeassa.

Emme saaneet tekoälyä mitä tarvitsimme, saimme tekoälyn minkä ansaitsimme

Rikon nyt kaikkia hyvän kirjoittamisen sääntöjä ja puhun aiheesta, josta en tiedä paljoakaan, enkä oikeastaan myöskään hirveästi välitä: tekoälystä. Juuri nyt, kirjoittamishetkellä, on käynnissä Israelin toimeenpanema palestiinalaisten kansanmurha, jota mikään kansainvälinen yhteisö tai protestiliike ei näytä pysäyttävän, sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, johon mikään määrä lakkoilua ei näytä tehoavan.

Rakkauden hoitavat koneet, jos meitä ei kiinnosta

Esitän alkuun kysymyksen, joka on niin irrelevantti, että se on kiinnostava. Mitä jos Tommy Lee Jonesin sijaan luonnonmullistuselokuva Volcanoa (1997) olisikin tähdittänyt vuonna 1983 menehtynyt suomalaisrunoilija Pentti Saarikoski? Tämä oli vain yksi kieroutuneista mielikuvitusleikeistä, joita esitin tekoäly Midjourneylle puolijoutilaana lauantaipäivänä.

Kaappaako tekoäly älyn – kuinka suhtautua haasteeseen taiteen ja kritiikin kentällä?

Ennen Kritiikin Uutisten kesäkauden alkua kiinnitämme vielä hetkeksi huomion teemaan, joka ei vanhene aivan lähiaikoina: kevään koronakriisi toi muassaan digiloikan, johon osin kytkeytyy myös tekoälyn yhä laajeneva vaikutus yhteiskunnassa. Myös taiteen tekemiseen ja taidekritiikkiin tällä kehityksellä on syvälle käyviä vaikutuksia.

Tekoäly ja kritiikki – keskustelu Lavaklubilla

Suomen arvostelijain liitto järjesti 8.4.2019 Lavaklubilla paneelikeskustelun otsikolla Tekoäly ja taidekritiikki. Paneeliin osallistui yhdysvaltalainen, tekoälystä kirjoittanut kriitikko Ben Davis, pelikriitikko Aleksandr Manzos, digitaalisten kuvien parissa työskentelevä taiteilija Tuomo Rainio sekä pop-musiikista kirjoittava toimittaja ja kriitikko Iida-Sofia Hirvonen. Keskustelua moderoi SARVin puheenjohtaja, kriitikko Maria Säkö.

Töissä pilvessä

Miten (nuoret) nykytaiteilijat voivat vastata digitalisaation uusiin vaatimuksiin, ellei niitä myös keskeisesti koulutuksessa opeteta? Ja miten vältetään se, että taiteellisen ilmaisun sijasta digitaalisuudesta tulee pelkkää teknistä osaamista?

Mahdoton, mahdollistava internet – inhottava vai ihana?

Kritiikki & digitalisaatio: "Click bait tarkoittaa eräänlaista täkyä, usein artikkelin otsikossa, jonka tarkoituksena on herättää lukijan uteliaisuus esimerkiksi uutta nettisivustoa kohtaan. Hot take -journalismi taas tarkoittaa provokaatiota tai vähän latteaakin argumentaatiota. Käsitteet menevät osaksi päällekkäin. Tämä kaikki liittyy median kaupallistumiseen."
bursa escort