Kritiikin Uutisten uusina vakiokolumnisteina aloittavat toimittaja-kirjailija Iida Sofia Hirvonen ja kulttuurialan monitoimimies Ville Hytönen.
Kolumni! Miten uudet kirjoittajamme määrittävät sen?
”Kolumnin kirjoittaminen on maailman hahmottamista sekä ajatusten ja tyylien kokeilua. Kuunteleminen ja havainnoiminen on minulle kirjoittamisessa kaikkein tärkeintä”, luonnehtii Iida Sofia Hirvonen.
Ville Hytönen kertoo työstävänsä tyypillisesti useita käsikirjoituksia limittäin ja samaan aikaan kirjoittavansa journalismia, kritiikeistä kolumneihin. Joskus poliittisia analyysejäkin.
”Kustannustoimittaminen ja kustantaminen on ollut erinomainen koulu nopeisiin tekstivaihteluihin eikä minulle ole vaikeaa kirjoittaa aamulla toista teosta ja illalla toista. Tunnen, että tekstien välissä oleminen luo uusia yhteyksiä ja saan uusia näkökulmia asioihin.”
• • •
Nykyään Virossa asuva Ville Hytönen on ehtinyt suhteellisen nuoresta iästään huolimatta tekemään jo kunnioitettavan uran kulttuurialan monitoimimiehenä – runoilijasta kustantajaan ja kirjakauppiaaseen, matkakirjailijasta taiteilijaresidenssin pyörittäjään. Hän on piipahtanut jopa elokuva-alalla.
Olen estottoman ja anarkistisen kiinnostunut aivan kaikesta.
Mikä Hytösen on näille kaikille kulttuuriurille vienyt?
”Kuten uudessa esseekokoelmassani Grand Tour sanonkin, olen estottoman ja anarkistisen kiinnostunut aivan kaikesta. Voisin kuvitella toimivani joskus jollain muullakin alalla, ainakin jonkun aikaa, mutta tällä hetkellä raskaiden kustantaja-aikojen patoutunut teksti tulvii yli laitojen. Olen muuten myös painanut ja sitonut kirjoja sekä toiminut muutamana kesänä painopinnanvalmistajanakin!”
Kirjoittaminen on ollut eri näkövinkkeleistä Hytösen työssä vahvasti aina mukana. Mistä syntyy hyvä teksti?
”Uskon, että julkaisuympäristö määrittelee aina hyvän tekstin. Joskus erittäin huono teksti toisessa lehdessä voi olla erinomainen toisessa. Kirjoittajan täytyy ymmärtää mihin ja miksi hän on kirjoittamassa. Oman tekstini tunnistaa usein pienestä vinosta hymystä, joka on piilotettu päällimmäisten tasojen alle.”
Kritiikin Uutisten kolumnistiuransa Hytönen aloittaa suoraan kulttuurin syvästä päädystä, nimittäin vessoista ja pytyistä! Filosofi Slavoj Žižekin jalanjäljillä kulkeva WC-analyysi julkaistaan lehdessä tulevalla viikolla.
Hytönen aloittaa suoraan kulttuurin syvästä päädystä, nimittäin vessoista ja pytyistä!
Mitä muita teemoja Hytönen haluaa nostaa esiin Kritiikin Uutisten kulttuurikolumneissa?
”Luulen, että eri kulttuurien kohtaamiset tulevat olemaan näkyvillä. Olen juuri sopivasti lähdössä Uzbekistaniin tapaamaan maan tunnetuinta runoilijaa enkä ihmettelisi, jos matkalta tarttuu jokin yllättävä näkökulma, jonka voi yhdistää johonkin ajankohtaiseen aiheeseen.”
Yllättäviä aiheita Ville Hytönen on tarjonnut aiemminkin. Taannoin kohuttiin runoilijakaunottaresta nimeltä Anna Halmkrona. Mitä, Ville, ajattelet tänä päivänä Anna Halmkronasta?
”Ajattelen häntä usein. Ehkä hän vielä jonain päivänä palaa, mutta toisella nimellä, toisilla kasvoilla ja toisenlaisessa muodossa.”
Kyse oli Ville Hytösen kirjailijasalanimestä. Temppu harhautti hilpeästi kirjallisuuspiirejä viitisentoista vuotta sitten!
• • •
Kritiikin Uutisten toinen syyskaudella aloittava kolumnisti, Iida Sofia Hirvonen, on opiskellut viestintää ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa. Toimittajan työhön hän kuitenkin päätyi tuttujen kautta:
”Olen aina tykännyt kuunnella musiikkia ja puhua musiikista ihmisten kanssa. Noin kymmenen vuotta sitten oli joku musiikkikeskustelu käynnissä yöelämässä. Silloin eräs tuttu sanoi, että minulla on hyviä havaintoja ja pyysi minua kirjoittamaan Nuorgamiin levyarvosteluja.”
Hirvonen kertoo olevansa samaan aikaan impulsiivinen ja hidas kirjoittaja.
”Usein teksti vaatii monta eri versiota ennen kun se näyttää mitenkään kelvolliselta. Tekstin julkaisemisen jälkeen en pysty lukemaan kirjoitusta itse.”
Olen samaan aikaan impulsiivinen ja hidas kirjoittaja.
Hirvonen on toiminut freelancer-journalistina jo pidemmän tovin, muun muassa Ylioppilaslehdessä ja Helsingin Sanomissa, mutta tänä vuonna häneltä ilmestyi myös kiitetty esikoisromaani. Onko Radalla-romaani muuttanut ajatuksia omasta julkisesta kirjoittamisesta?
”Olen yllättynyt ja ilahtunut romaanin vastaanotosta ja varsinkin siitä, että kirja on puhutellut niin monenlaisia lukijoita. Romaanin julkaiseminen pelotti valtavasti, uskon että palaute on tuonut minulle itsevarmuutta kirjoittajana.”
”Varsinkin nuorempana revittelin usein kolumneissa ja esseissä. Nyt, kun olen julkaissut taideproosaa, minulla on vähemmän tarvetta tehdä mitään kokeellista journalismissa”, Hirvonen lupaa.
”Ihmiset ovat sanoneet, että minulla on ’oma tyyli’. Itse koen työstäväni erilaisia tekstilajeja eri metodein ja eri tyyleillä. Feature-artikkeli tai henkilöhaastattelu vaatii eri työtapoja ja arvoja kuin proosa. Medium is the message.”
Millaisista aiheista Iida Sofia sitten tulee Kritiikin Uutisiin kirjoittamaan?
”Tällä hetkellä toimin myös Imagen musiikkikolumnistina, ja sinne löydän aiheet levyistä, jotka minua kirjoitushetkellä kiinnostavat eniten. Varmasti aion käsitellä kulttuuria ja siihen liittyviä ilmiöitä laajasti, en pelkästään yksittäisiä taideteoksia.
”Ensimmäinen kolumnini saattaa liittyä erääseen nuorison suosimaan somekanavaan, tai sitten ei!”
• • •
Entä miten uudet kolumnistit näkevät taidekritiikin merkityksen?
Iida Sofia Hirvonen kertoo ahmineensa jo nuoresta lähtien arvosteluja miltei pakkomielteisesti. Kirjastosta löytyi lehtiä, joista pääsi kritiikkiä lukemaan.
”Elokuvakritiikkiä lukemalla saattoi kuvitella elokuvia, joita oli silloin vielä liian pieni katsomaan. Ehkä kritiikin vetovoima johtui myös siitä, että tyylilajina kritiikki on parhaimmillaan kommunikatiivista, välitöntä kokemusta välittävää ja affirmoivaa”, hän pohtii.
Hyvä kritiikki rikastaa ja kontekstoi taidekokemusta sekä ajattelua.
Hirvonen näkee, että hyvä kritiikki rikastaa ja kontekstoi taidekokemusta sekä ajattelua.
”Tykkään lukea asiantuntevien ja tyylillä kirjoittavien kriitikoiden tekstejä, etenkin sellaisia, jotka keskittyvät teokseen ja sen keinoihin.”
”Kritiikin kirjoittaminen on vaikeaa. Arvostan kriitikoita, jotka jaksavat perehtyä teokseen ja ajatella itse. En pidä löperöistä fiilispohjalta tehdyistä arvosteluista, joissa puhutaan jostain taiteilijan sukupolvesta, identiteeteistä tai jostain vastaavasta”, Hirvonen lisää.
Ville Hytönen palasi kustantajan uransa jälkeen kirjoittajana rivakasti kritiikin pariin.
”Olen itse yrittänyt kontekstoida teosta aikaansa, mutta toisaalta etsiä sille myös nykymerkitystä. Arvottaminen on minulle toissijaista ellei teos pakota siihen. Itse luen mieluiten kritiikkejä, jotka herättävät ajattelua enkä välitä lainkaan kriitikon halusta painaa tai ylistää teosta”, Hytönen toteaa.
Ville Hytösen kolumni ilmestyy Kritiikin Uutisissa ensi viikolla ja Iida Sofia Hirvosen avaus muutaman viikon kuluttua siitä.
Kirjoittaja on Kritiikin Uutisten päätoimittaja.
