Kritiikin Uutiset 1/2016: SIMO HÄYRYNEN luonnehtii Kulttuuripolitiikan liikkuvat rajat -teoksessa kulttuuria ihmisen ”tietoon, tunteisiin ja arvostuksiin perustuvana tapana kokea ja jäsentää ympäröivää todellisuutta”.

Kritiikin Uutiset 1/2016: Pulputusta, narinaa, kissan kehräystä. Kolinaa ja tuulen ujellusta, mutta myös pianoa, mandoliinia, syntetisaattoreita ja puhallinsoittimia. Tältä kuulostaa turkulaisen, kokeellista musiikkia tekevän Pöllötulkki & Hilloampullin tulevan levyn anti.

ÄÄNI TUNTUU KUMPUAVAN ESIIN jään alta tai välittyvän kaukaisista galakseista. Trumpetti ja saksofoni ujeltavat, kähisevät ja narisevat kuin valaat. Kaikki äänet syntyvät akustisesti, laajennetut soittotavat sulautuvat alkuvoimaiseksi äänipilveksi.

OLEN TOIMINUT PITKÄÄN ammattimaisena taidekriitikkona. Olen tietoinen vallastani – mutta myös sen yleisölle näkymättömistä reunaehdoista. Joudun säännöllisesti keskusteluun vallastani.

TAITEESTA ON TULLUT KULUTUSTAVARA – ja se tärkein, jota kulutat, on taiteilijan nimi. Näin polemisoi brittitutkija Matthew Bown kansainvälisen taidekriitikkojen liiton AICAn 48. kongressin avausluennossa Lontoon Courtauld-instituutissa.

JOURNALISTINEN TIETO TODELLISUUDEN tapahtumista ja ilmiöistä hukkuu aiempaa helpommin muuhun informaatioon. Alati muuttuvalta ja laajentuvalta mediakentältä löytyy tiedollisesti ja eettisesti luotettavaa journalismia, mutta yhä vaikeammin.

SUOMALAINEN KESÄYÖ suggestiivisimmillaan tuntuu kehittävän jotakin sairautta, näkymätöntä ja kohtalokasta tautia, jonka verkkoihin pieni ihminen ennen pitkää nääntyy. Silloin saattaa tuntea olevansa kuin romaanihenkilö japanilaisen kirjailijan Yasushi Inouen (1907–1991) pirullisissa ...

NÄR DENIS DIDEROT skrev sina recensioner om den årliga salongen i Paris för La Correspondance littéraire, philosophique et critique under perioden 1759–1781, kunde det ta över ett år innan texten ...

Valinta yltäkylläisyydessä aiheuttaa kuulijassa huimausta. Rasmus Fleischer väittää, että musiikin merkityksellisyys voidaan sälyttää ainoastaan palauttamalla kuunteleminen takaisin tilaan. (Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten; 4/2015.)

KUVATAITEEN TAIDEHISTORIALLISEEN JATKUMOON on lukittu useitakin klassikoiksi kutsuttuja ”suuria taiteilijoita”, joiden merkitystä korostetaan ylisanoin ja joiden uudelleenarviointiin tartutaan sangen harvoin. Olisi kuitenkin syytä pohtia, miten katsoa heitä uudelleen.

KEVÄÄLLÄ 2015 Suomen arvostelijain liitto keräsi jäseniltään tietoa heidän ammattiinsa liittyvästä tulonhankinnasta. Vastauksia jäsenkyselyyn tuli yhteensä 146, ja koostetta esiteltiin SARVin kevätkokouksen yhteydessä Kritiikin Päivänä 18.4. Helsingin Tieteiden talossa.

VUONNA 1983 SYNTYNYT Sanni Grahn-Laasonen nousi Sipilän hallituksen kuopuksena opetus- ja kulttuuriministeriksi. Lyhyen aikaa ympäristöministerinkin pestiä hoitanut Grahn-Laasonen viis veisaa kulttuuriministerin salkun hienoisesta vähättelystä.