Kritiikin Uutisten kesäkirjeessä Markku Pirin ja Marita Liulian haastattelu Sipoon Gumbostrandin kesänäyttelyn tiimoilta, Ville Hytösen pride-henkinen kesäkolumni Popeda-yhtyeestä ja juttupaketti SARV:in Kritiikki näkyy! -hankkeesta sekä lehden muuta artikkelitarjontaa.
• • •
Pitkän uran tehneet Marita Liulia ja Markku Piri Gumbostrandin kesänäyttelyssä
Sipoossa sijaitseva Gumbostrand Konst & Form -taidekeskus on jo sijaintinsa puolesta kiinnostava matkakohde. Matka sinne taittuu kapeaa merenrantatietä pitkin ja maisemat ympärillä ovat kesällä lumoavimmillaan. Tänä vuonna Gumbostrandin kesänäyttelyssä esitellään Markku Pirin lasitaidetta yhdessä Marita Liulian uusien maalausten kanssa. Erkki Hirvonen haastatteli taiteilijoita Kritiikin Uutisiin.
Kummallakin taiteilijalla on takanaan jo yli nelikymmenvuotinen ja monialainen ura. Liulia on interaktiivisen mediataiteen varhainen tekijä, mutta lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa valokuvia, lyhytelokuvia, teatteri- ja tanssiesityksiä, kuunnelmia ja kirjoja. Gumbostrandissa on esillä hänen maalauksiaan parin viimeisen vuoden ajalta.
Muotoilija ja taiteilija Markku Piri aloitti taiteellisen uransa monipuolisena tekstiilisuunnittelijana, lavastajana ja puvustajana. Hän toimi muun muassa Marimekossa, viimeisenä Armi Ratian palkkaamana suunnittelijana. Lasitaiteen pariin hän uppoutui vuosituhannen vaihteessa. Gumbostrandissa on esillä töitä vuosilta 2023 ja 2017.
• • •
Muistoissani Popeda
Manselaisen äijärockin pioneeriyhtye, nelisenkymmentä vuotta esiintymislavoja kolunnut Popeda on päättämässä uraansa. Vuoden ajan Kritiikin Uutisten vakiokolumnistina toiminut Ville Hytönen perkaa jäähyväiskolumnissaan, mitä testosteronihöyryisen menon takaa oikeastaan löytyy.
Löytyvät vaikkapa nämä säkeet kappaleesta ”Oodi Tom Robinsonille”: Hän on rokkibändin pomo / Hän on tunnetusti homo / Hän tietää mitä erilaisuus on // Hän laulaa meille niistä / Jotka ketään eivät riistä / Mutta silti saavat muiden tuomion.
• • •
Kritiikki näkyy! -hanke on päättynyt. Mitä jäi käteen?
Suomen arvostelijain liiton kolmivuotinen Kritiikki näkyy! -hanke tuli päätökseensä viime keväänä. Kritiikin Uutisten juttupaketissa käydään läpi, mitä kaikkea hanke piti sisällään ja millaisia haasteita tuli vastaan.
Journalistiikan dosentti Maarit Jaakkola tarkastelee esseessään ”Lähikriitikko palveluksessanne! Yhteisöperustaisen kritiikin mahdollisuus – ja mahdottomuus – paikallislehdessä” hankkeessa testattua lähikritiikkiä, jonka yksi muoto voisi olla paikallisella tasolla toteutuva yhteisöperustainen kritiikki. Jaakkolan mukaan kritiikki tarvitsee tulevaisuustyötä, jotta sen näkymät eivät olisi sidottu vain harvoihin julkaisumuotoihin tai -kanaviin.
Kritiikki näkyy! -juttupaketissa lisäksi Jari Olavi Hiltusen arvio ”Näkyvä kritiikki edellyttää taidelähtöisyyttä ja kovaa työtä” hankkeen julkaisusta, sekä Heidi Bäckströmin kolmiosainen juttusarja ”Kohtaaminen kriitikon työkaluna”: ensimmäisessä osassa tarkastellaan dialogisen kritiikin olemusta ja potentiaaleja, toisessa osassa aiheena on keskustele kriitikon kanssa -konsepti ja kolmannessa osassa pohditaan, mitä on kaikkea taidekritiikki, siis teokseen kohdistuva punnittu, ammattimainen, arvottava ja tulkitseva toiminta, voisi olla livetilanteessa ja liveformaattina.
• • •
Lisää Kritiikin Uutisia
TUTKIJA ja kriitikko Alex Matsonin (1888–1972) näkemys kirjallisuudesta ja taiteesta luontevasti jokapäiväiseen elämään liittyvänä asiana on melko lailla vastakkainen sitkeästi elävälle sivistyspelkoiselle käsitykselle, että taide on harvoille kuuluvaa luksusta, jonka pariin tavallisella rahvaalla ei ole varaa eikä riittäviä henkisiä varustuksiakaan. Juha Drufvan haastattelussa Matsonista elämäkerran kirjoittanut Yrjö Varpio.
SUOMEN arvostelijain liitto myönsi vuoden 2023 Kritiikin Kannukset -palkinnon Korhosen muotokuva -esityksen tekijälle ja näyttelijälle, Vaurioteatterin Jonnakaisa Ristolle. Päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskosken haastattelussa ”Nukketeatterintekijän muotokuva” Risto kertoo opintiestään aikuisnukketeatterin ja nukettamisen maailmaan, sekä tietenkin työstään punkahtavan Vaurioteatterin parissa, jonka hän perusti vuonna 2018.
TAIDE-LEHDEN taannoinen päätoimittaja Jaakko Lintinen (1933–2023) on kuollut. Marja-Terttu Kivirinnan muistoessee taidekentän merkittävästä kulttuurilehtivaikuttajasta ja hänen perinnöstään. ”Jaakko Lintisen Taide oli tärkeä alusta aloitteleville kuin myös kokeneille kirjoittajille. Olivat he sitten taiteilijoita, taidekriitikoita ja -historioitsijoita tai taiteesta ja filosofiasta kiinnostuneita ajattelijoita.”
”MAAILMASSA, missä raha ja tekniikka ovat käyneet arvaamattomiksi, valuutat horjuvat, eivät loputtomat selitykset tarjoa suojaa maailman kauhuilta. Ihmiset seuraavat aamuisin maailman tapahtumia sanomalehdistä. He tuntevat olonsa yhtä epämiellyttäviksi kuin kaikki muutkin lehden lukijat, jotka halukkaasti lukevat uutisia. He kaipaavat asiatietoja, etenkin kuvilla höystettyjä asiatietoja. Samalla he jaksavat päivittäin toivoa, että tosiasioiden paljous kykenisi täyttämään mykistyneen maailman tyhjyyden ja mykistyneen sielun tyhjyyden.” Juha Drufvan Kulttuuriarvojen perikato -esseetrilogiassa tuodaan kirjailijat Robert Musil ja Hermann Broch nykyaikaan. Tässä koko sarja: Kulttuuriarvojen perikato, osa 1: Sama ainainen tapahtumien meno, Kulttuuriarvojen perikato, osa 2: Papinkaavusta upseerin univormuun ja liituraitapukuun, Kulttuuriarvojen perikato, osa 3: Tervehdyttääkö taide ihmisen sielun?
Kritiikin Uutiset jää nyt neljän viikon kesätauolle, jona aikana lehdessä julkaistaan juttuja arkistojen kätköistä. Syksyllä lehdessä aloittaa kaksi uutta vakiokolumnistia, joista kerrotaan syyskauden alkaessa.
Toivotamme hyviä lukuhetkiä laiturinnokkaan, tai missä kukin nyt kesäänsä viettääkään!
