Suomen arvostelijain liitto ry (SARV) myöntää vuoden 2026 Kritiikin Kannukset -palkinnon dramaturgi Rasmus Arikalle Våldets historia -näytelmän dramatisoinnista. Arikan Helsingin Kaupunginteatterin Lilla Teaterniin dramatisoima Édouard Louis’n Ei enää Eddy (2014) – sekä Väkivallan historia (2016) -romaaneihin perustuva Våldets historia -näytelmä sai ensi-iltansa marraskuussa 2025. Ranskalainen Louis tunnetaan autofiktiivisistä teoksistaan, jotka käsittelevät sukupuolen, seksuaalisuuden ja luokan kysymyksiä.
Näyttämöllä nähtävä lopputulos syntyy koko työryhmän panoksesta, mutta dramatisointi toimii sen perustana. Jakob Höglundin ohjaamassa, Louis’n teksteihin ensimmäisen kerran Suomen teatterinäyttämöillä pohjautuvassa sovituksessa Arikka onnistuu dramatisoinnissaan välittämään kirjailijan omakohtaisiin lapsuus- ja nuoruuskokemuksiin perustuvia tapahtumia kouriintuntuvasti sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Homofobisen ja väkivaltaisen työväenluokkaisen ympäristön keskellä eläneen feminiinisen pojan kasvutarinassa on myös ilmavuutta ja huumoria, jota Arikka on poiminut Louis’n tekstistä, ja jota teoksen ensemble pystyy loistokkaasti hyödyntämään.
Keskeisenä ja vaikuttavana elementtinä näyttämöllä toimii Arikan näytelmään kirjoittama pesukone, jonka kautta päähenkilö pyrkii toistuvasti pesemään itsestään luokan ja seksuaalisuuden aiheuttamia tahroja ja häpeää pois. Kuten Louis romaaneissaan, Arikka on myös kirjoittanut näytelmään kaksi eri henkilöä, Eddyn ja Édouardin. Eronteko henkilöiden välillä tuo oivallisesti esiin ehdotuksen identiteetin ja luokan liukuvuudesta. Kaikkea mennyttä ei tarvitse kantaa mukanaan, omaa itseään voi luoda yhä uudestaan. Näistä ristiriidoista syntyy Lilla Teaternin koskettava näyttämösovitus.
Näyttämöllä nähdään rankka väkivallanteko, mutta Arikka on halunnut painottaa Louis’n alkuperäistekstin sitä ennen tapahtuvaa kahden miehen välistä intiimiä ja lämmintä kohtaamista ja ihastumista. Tällainen miesten välisen kanssakäymisen kuvaus on suomalaisella teatterinäyttämöllä poikkeuksellista. Dramatisointi tuo esiin miesten välisten suhteiden moninaisuutta ja niihin liittyviä, usein vaiettuja asioita, ja haastaa ratkaisuillaan totuttua sukupuolen ja seksuaalisuuden katsomisen tapaa. Arikan suomenkielinen dramatisointi esitetään Lilla Teaternissa Kasimir Kosken ruotsinkielisenä käännöksenä.
Rasmus Arikka (s. 1994) on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta vuonna 2024 teatteritaiteen maisteriksi valmistunut dramaturgi ja kirjailija. Hänen dramatisointejaan on nähty mm. Helsingin ja Turun kaupunginteattereissa, Oulun teatterissa, sekä Viirus- ja Q-teatterissa. Hänen esikoisromaaninsa Homoromaani ilmestyi vuonna 2023.
Palkintolautakuntaan kuuluivat kaudella 2025–2026 puheenjohtajana Marita Nyrhinen, jäseninä Ritva Alpola, Veli-Matti Huhta, Aleksi Kinnunen, Minnamaria Koskela, Veli-Pekka Leppänen ja Tytti Rantanen, varajäseninä Heidi Horila ja Otso Venho sekä sihteerinä Suomen arvostelijain liiton toiminnanjohtaja Riikka Laczak.
Kritiikin Kannukset -palkinto on rahoitettu Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
Haastattelupyynnöt: Palkinnonsaaja Rasmus Arikka, rasmus.arikka(a)gmail.com
Lisätietoja: Suomen arvostelijain liiton toiminnanjohtaja Riikka Laczak, info(a)sarv.fi
***
Kritikens sporrar-priset 2026 till dramaturgen Rasmus Arikka
Finlands kritikerförbund rf (SARV) tilldelar dramaturgen Rasmus Arikka Kritikens sporrar-priset 2026 för dramatiseringen av pjäsen Våldets historia. Arikkas dramatisering av Édouard Louis romaner Göra sig kvitt Eddy Bellegueule (2014) och Våldets historia (2016), pjäsen Våldets historia för Lilla Teatern vid Helsingfors stadsteater hade premiär i november 2025. Fransmannen Louis är känd för sina autofiktiva verk som behandlar frågor om genus, sexualitet och klass.
Slutresultatet på scenen uppstår genom hela arbetsgruppens insatser, men dramatiseringen utgör dess grund. I regi av Jakob Höglund är det första gången Louis texter framförs på en finländsk teaterscen och i sin dramatisering lyckas Arikka förmedla författarens självupplevda barndoms- och ungdomsupplevelser på ett handgripligt sätt ur såväl individens som samfundets perspektiv. Historien om hur en feminin pojke växer upp i en homofobisk och våldsam arbetarklassmiljö innehåller också luftighet och humor, något som Arikka plockat in ur Louis text och verkets hela ensemble på ett glänsande sätt drar nytta av.
Ett centralt och imponerande element på scenen är tvättmaskinen, som Arikka skrivit in i pjäsen. Via den strävar huvudpersonen upprepade gånger efter att tvätta bort fläckarna och skammen som klass och sexualitet förorsakat. Precis som Louis i sina romaner har också Arikka skrivit in två olika personer i pjäsen: Eddy och Édouard. Att skilja personerna åt uttrycker på ett ypperligt sätt hur identitet och klass kan vara glidande. Allt det förflutna behöver en inte bära med sig, utan en kan skapa sig själv om och om igen. Utgående från dessa motstridigheter uppstår Lilla Teaterns berörande dramatisering.
På scenen ses också ett våldsamt övergrepp, men Arikka har velat betona det Louis originaltext uttrycker före händelsen: ett intimt och varmt möte och förtjusning mellan två män. En sådan skildring av umgänge män emellan är något exceptionellt för finländska teaterscener. Dramatiseringen för fram mångfalden i relationer män emellan och frågor förknippade med dessa som ofta förtigs, och utmanar med sina lösningar det sedvanliga sättet att betrakta genus och sexualitet. Arikkas finskspråkiga dramatisering framförs i svensk översättning av Kasimir Koski.
Rasmus Arikka (f. 1994) är dramaturg och författare med magisterexamen i teaterkonst från Konstuniversitets Teaterhögskola 2024. Hans dramatiseringar har framförts vid stadsteatrarna i Helsingfors, Åbo och Uleåborg samt vid Viirus och Q-teatern. Hans debutroman Homoromaani utkom 2023.
Prisnämnden 2025–2026 bestod av ordförande Marita Nyrhinen, medlemmarna Ritva Alpola, Veli-Matti Huhta, Aleksi Kinnunen, Minnamaria Koskela, Veli-Pekka Leppänen och Tytti Rantanen, suppleanterna Heidi Horila och Otso Venho samt som sekreterare Finlands kritikerförbunds verksamhetsledare Riikka Laczak.
Kritikens sporrar-priset finansieras med hjälp av upphovsrättsersättningar insamlade av Kopiosto.
Intervjuförfrågningar: Pristagaren Rasmus Arikka, rasmus.arikka(a)gmail.com


