Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 3/2015.
VUONNA 1983 SYNTYNYT Sanni Grahn-Laasonen nousi Sipilän hallituksen kuopuksena opetus- ja kulttuuriministeriksi. Lyhyen aikaa ympäristöministerinkin pestiä hoitanut Grahn-Laasonen viis veisaa kulttuuriministerin salkun hienoisesta vähättelystä.
Tehtävä on Grahn-Laasoselle mieluinen: hän on vaikuttunut suomalaisen kulttuurin monimuotoisuudesta.
– Se on ehdoton rikkaus. Työni parhaita puolia on tutustuminen kulttuurikenttäämme pienistä taidegallerioista Savonlinnan Oopperajuhliin. On hienoa huomata, kuinka monet nuoret ja lahjakkaat tekijät ovat saaneet kannuksia uralleen, hän iloitsee.
– Meillä on myös kansainvälisesti arvostettuja taitelijoita ja kulttuurielämän vaikuttajia, joilla on pitkä kokemus taustalla. Uskon suomalaiseen kulttuuriin ja sen edistykseen. Pienenä maana voimme olla ylpeitä kulttuuritarjonnastamme!
Grahn-Laasonen painottaa myös kulttuurin yhteiskunnallista merkitystä.
– Rikas kulttuurielämä on tärkeä osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Kulttuurin merkitystä on vaikeaa kuvata, puhumattakaan että sitä voisi osoittaa numeroin.
Opetus- ja kulttuuriministerin salkkua pidetään haastavana. Ovatko opetusministerin tehtävät keskeisimpiä ja tärkeämpiä kuin kulttuuriministerin työ?
– Jokainen päivä on erilainen, sillä asioiden kirjo on valtava. Tämä hallituskausi on historiallinen sikäli, että opetus- ja kulttuuriministeriössä yksi ministeri hoitaa opetus-, urheilu- ja kulttuuriasioita.
Yllättäen Grahn-Laasonen toteaa, että on hyvä kun asioita katsotaan yhä enemmän perinteisten hallinnonalarajojen yli.
– Kun koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa hoitaa yksi ministeri, on helpompaa kehittää yhdessä ja uudistaa suomalaista koulutus- ja kulttuurikenttää, hän toteaa taikurin ottein.
– Koulutus ja kulttuuri täydentävät toinen toisiaan. Koulutus on tärkeää, mutta niin on myös kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö.
Tehtäväkenttään kuuluu muun muassa yhä monimutkaistuvat tekijänoikeudet. Niihin liittyvä lainsäädäntötyö pitää ministeriön virkamiehet lähiaikoina kiireisinä.
– Syksyllä annetaan eduskunnalle esityslaiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista.
Kulttuuriministereiden pätevyydestä tehtäviinsä on syystäkin syntynyt porua.
Myös Euroopan Unionissa tapahtuu. Komissio on ilmoittanut antavansa vuoden vaihteessa esityksensä muutoksista EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöön. Muutosten taustalla on pyrkimys tehostaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja muun muassa parantaa mahdollisuuksia nauttia musiikki- ja elokuvapalveluista EU:n rajojen yli. Tässä yhteydessä komissio on ilmoittanut tarkastelevansa myös tekijöiden yksinoikeuksia koskevia rajoitussäännöksiä.
GRAHN-LAASONEN TOIVOO, että hänet muistettaisiin ministerikauden päätyttyä suomalaisen kulttuurin vaalijana.
– Sen edistäminen sekä luovien alojen tekijöiden ammatinharjoittamisen takaaminen ovat tärkeimpiä tehtäviäni.
Kulttuuriministeri on tyytyväinen hallituksen määrittelemästä kulttuurin kärkihankkeesta, jonka tarkoituksena on parantaa lasten ja nuorten kulttuurin saavutettavuutta.
– Tavoitteenamme on, että yhä useampi lapsi saa myönteisiä elämyksiä kulttuurista. Uteliaista ja innostuneista lapsista tulee myöhemmin näiden palveluiden suurkäyttäjiä.
Kulttuurikentän vireys ja monipuolinen kulttuurintuotanto turvataan, vaikka jaettavaa ei ole nykyistä enempää.
Ministeriössä halutaan myös muistuttaa hyväksi havaitusta taiteen prosenttiperiaatteen käytöstä.
– Muistuttaminen on tärkeää, jotta kulttuuri saadaan vahvemmin osaksi kaikkea julkista rakentamista. Jokaisella pitää olla mahdollisuus nauttia kulttuurista sosiaalisen taustan, iän tai asuinpaikkakunnan mukaan.
Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on laajentaa taiteen prosenttiperiaatteen hyödyntämistä myös esittävään taiteeseen.
Kulttuuriministerin puheet alkavat kuulostaa liiankin optimistisilta – kunpa kaikki olisikin näin hyvin. Mutta, kyllä hän myöntää kohtaavansa myös hankaluuksia.
– Ei liene yllätys, että hankalinta tulee olemaan kulttuurin edistäminen taloudellisesti vaikeina vuosina. En kuitenkaan halua nähdä asiaa vain ongelmana vaan kiinnostavana haasteena. Haluan haastaa kulttuurin toimialan kehittämään toimintaansa siten, että taloudelliset kysymykset eivät pääse liian hallitseviksi ja sanelemaan kaikkea tekemistä.
Kulttuuriministerit ovat olleet kulttuuritoimittajien hampaissa milloin mistäkin: yksi muistaa väärin huoneentaulunsa taiteilijan, toinen erehtyy pitämään kissatauluista. Missiä ei hurraahuudoin kannustettu tehtäväänsä, ja aivan tavatonta oli, ettei kulttuuriministeri osallistunut Musiikkitalon avajaisiin – ja niin edelleen.
Kulttuuriministereiden pätevyydestä tehtäviinsä on syystäkin syntynyt porua. Puolueet kun tuppaavat palkitsemaan ”hyviä veljiä ja siskoja” kulttuuriministerin salkulla heidän ansioistaan puolueen toimissa, ei niinkään kulttuuripolitiikassa.
Ympäristöministerin tehtävässä ryöpytystä saanut Sanni Grahn-Laasonen ei kuitenkaan ryhdy median haukkumistalkoisiin.
– Suomessa on vapaa ja riippumaton media. Meillä on vireä kansalaisyhteiskunta ja sananvapaus, ne ovat demokratian perustaa. Poliitikot kohtaavat työssään välillä kovaakin arvostelua, mutta se kuuluu työhön. Yksittäisissä uutisissa esitetystä kritiikistä voi olla eri mieltä, mutta uskon, että pääosin poliitikot saavat ansionsa mukaan, hän toteaa.
Konservatiivi perinteiden vaalija
Vakauttava budjettikuri saa kiitosta innokkaana purkajana profiloituneelta Grahn-Laasoselta. Sen mukaan julkisen talouden kiristäminen on oikea lääke talousongelmien sääntelyssä.
– Hallitus on sitoutunut ohjelmaansa, jonka mukaan tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden raiteille.
Kulttuuriministeri korostaa, että kulttuurin edistäminen ja omien perinteiden vaaliminen ovat osa sivistynyttä yhteiskuntaa.
– Kulttuuri tuo työtä tuhansille luovan alan työn tekijöille. Lisäksi monet tutkimukset osoittavat kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Kulttuuri tarjoaa ihmisille kokemuksia ja elämyksiä, mahdollisuuden irrottautua hetkeksi arjen kiireistä.
Julkista tukea tarvitaan Grahn-Laasonen mukaan kulttuurin moninaisuuden turvaamisen ja tasa-arvoisen taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden takaamiseksi. Kulttuurin tukeminen on hänen mukaansa osa koulutuksen edistämistä.
– Yhteiskunnan tuki turvaa tärkeiden taide- ja kulttuurilaitostemme toiminnan, sillä pienillä markkinoilla vain ani harvat kulttuuritoimijat voivat tulla taloudellisesti toimeen. Kulttuurin luonteeseen kuuluu myös ilmaisutapojen ja lajien moninaisuus. Eri lajit, tyylit ja tuotteet myös myyvät markkinoilla eri tavoin.
On hienoa, että hallitus on ymmärtänyt kulttuurin arvon sivistyneelle yhteiskunnalle.
Hallitusohjelmassa koulutukseen kohdistuu valitettavan suuret säästöt, mutta kulttuuriin ei tehdä uusia suoria leikkauksia, ministeri lupaa. Mutta, toisin kävi.
– Sain perintönä viime hallituksen säästöpäätöksiä muun muassa teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin. Indeksien jäädyttäminen vaikuttaa myös kulttuurilaitosten toimintaan. Rikkaus ja erilaisen kulttuurituotannon tukeminen on tärkeä osa kulttuurikenttäämme. Yksittäisiä aloja ei pidä asettaa toisiaan vastaan, Grahn-Laasonen sanoo.
– Tärkeä viesti uudelta hallitukselta kulttuurikentälle on kuitenkin se, ettei se tehnyt uusia leikkauksia kulttuuriin. Kulttuurin varjeleminen on arvovalinta. On hienoa, että hallitus on ymmärtänyt kulttuurin arvon sivistyneelle yhteiskunnalle, hän kiittelee.
Nämä lupaukset eivät kaikilta osin valitettavasti pidä paikkaansa.
”Valtionvarainministeriön 14. elokuuta julkaisema talousarvio tarjoaa museoille kylmää kyytiä. Vuonna 2016 valtionosuuksiin esitetään kuluvaan vuoteen verrattuna 2,8 miljoonan euron eli lähes 8 prosentin leikkausta. Uudet leikkaukset kohdistuvat sekä budjetti- että veikkausvoittovaroista maksettavaan osuuteen”, Museoliitto toteaa elokuussa julkaisemassaan tiedotteessa.
Tavallinen taiteen kuluttaja
Grahn-Laasonen tuntee mediakentän hyvin. Ennen ammattipoliitikon uraa hän teki toimittajan töitä Iltalehdessä uutispäällikkönä ja Tukholman-kirjeenvaihtajana. Hänen isänsä on Forssan Lehden päätoimittaja Kari Grahn.
– Suomalaiset kulttuurilehdet ovat erittäin laadukkaita. Ne ylläpitävät tärkeää ja moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua. Painetulla ja toimitetulla sanalla on edelleen paikkansa myös digitaalisella aikakaudella. Digiaika mahdollistaa toisaalta myös toimitetun tekstin levittämisen kokonaan uudella tavalla. Katson, että kulttuuriministerinä tehtävänäni on huolehtia, että tämä moniäänisyys säilyy myös tulevaisuudessa.
Taiteen kritiikkiä Grahn-Laasonen seuraa lähinnä päivälehdistä. Suomalaisen taidekritiikin tasoa kulttuuriministeri ei ryhdy ruotimaan.
– Luotan siihen, että kritiikin tasoa osaavat paremmin arvioida ne, jotka ovat asiaan perehtyneet laajasti ja systemaattisesti. Toisaalta makuasioista pitää voida myös kiistellä.
Hänen mielestään monipuolinen ja elävä kulttuuri tarvitsee taidekritiikkiä siinä kuin taiteen tutkimustakin.
– Taiteen kritiikki palvelee taideyleisöä, mutta myös taiteen kehitystä ja taiteilijoita itseäänkin, vaikka aina kritiikki ei olisikaan miellyttävää. Minun kaltaisilleni tavallisille taiteen kuluttajille kritiikki avaa uusia näkökulmia taide-elämyksiin. Kritiikillä on oma, tärkeä paikkansa taiteen tuottamisen ja muun viestinnän rinnalla.
Huoleen siitä, kuinka pienten kulttuurijärjestöjen, kuten Suomen arvostelijain liiton ja kulttuurilehtien käy valtiovallan nykyisissä säästötalkoissa kulttuuriministeri ei anna aihetta.
– On hienoa, että Suomen arvostelijain liitto on tehnyt ja tekee pitkäjänteistä työtä taidekritiikin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kulttuurikentän vireys ja monipuolinen kulttuurintuotanto turvataan, vaikka jaettavaa ei ole nykyistä enempää. Pienille kulttuurijärjestöille on myös oma osansa kulttuurikentässä, kulttuuriministeri lupaa.
Toivottavasti näin on.
• • •
Vesa Sirén kirjoitti Helsingin Sanomissa maanantaina 14.9.2015 analyysin uuden hallituksen kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista. Kulttuurin kärkihankkeelle on varattu 10 miljoonaa euroa kärkihankkeille varatusta 300 miljoonasta. Samalla valtiovarainministeri leikkaisi teattereilta sekä orkestereilta seitsemän prosenttia ja museoilta jopa 11 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja huomauttaa, että tarkempaa tietoa saadaan vasta, kun hallituksen budjettiesitys luovutetaan eduskunnalle 28.9.2015.
• • •
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja ja kriitikko.
