Kritiikin Uutiset 1/2016: Pulputusta, narinaa, kissan kehräystä. Kolinaa ja tuulen ujellusta, mutta myös pianoa, mandoliinia, syntetisaattoreita ja puhallinsoittimia. Tältä kuulostaa turkulaisen, kokeellista musiikkia tekevän Pöllötulkki & Hilloampullin tulevan levyn anti.

SARVin uutta puheenjohtajaa, kirjailija ja kriitikko Marissa Mehriä ei kiedottu kulttuuriin hänen lapsuudenkodissaan, eikä flyygelin kantta kuormittaneet vanhempien tohtorinhatut.

OLEN TOIMINUT PITKÄÄN ammattimaisena taidekriitikkona. Olen tietoinen vallastani – mutta myös sen yleisölle näkymättömistä reunaehdoista. Joudun säännöllisesti keskusteluun vallastani.

TAITEESTA ON TULLUT KULUTUSTAVARA – ja se tärkein, jota kulutat, on taiteilijan nimi. Näin polemisoi brittitutkija Matthew Bown kansainvälisen taidekriitikkojen liiton AICAn 48. kongressin avausluennossa Lontoon Courtauld-instituutissa.

Kritiikki on nyt niin suosittu puheenaihe, että vähemmästäkin alkaisi ujostuttaa. Samalla kun kaupalliset uutismediat etsivät tapoja pysyä kannattavina ja kulttuurilehtien tukia leikataan tuntuvasti, kritiikiltä toivotaan uudistumista.

Aika: Maanantaina 3.11.2025 klo 13 Paikka: Turun AMK:n Taideakatemian kuvateatteri (Linnankatu 54-60, Turku) Järjestäjä: Suomen arvostelijain liiton kuvataidejaos Mitä ajattelet kuullessasi sanan ”kriitikko”? Millä pätevyydellä he toimivat? Ovatko he epäonnistuneita ...

Kuluvan vuoden elokuussa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla julkaistiin kolme näyttelyarviota. Kymmeniä muita huomionarvoisia näyttelyitä jäi arvioimatta. Mistä on kysymys? Onko kulttuuritoimituksessa päätetty, että muutama näyttelyarvio kuukaudessa riittää?

KUVATAITEEN TAIDEHISTORIALLISEEN JATKUMOON on lukittu useitakin klassikoiksi kutsuttuja ”suuria taiteilijoita”, joiden merkitystä korostetaan ylisanoin ja joiden uudelleenarviointiin tartutaan sangen harvoin. Olisi kuitenkin syytä pohtia, miten katsoa heitä uudelleen.

Kriitikon tulisi lähestyä estetiikkaa ja taiteenfilosofiaa avarin mutta valppain mielin samaan tapaan kuin Heikki Ylikangas on ohjeistanut historiantutkijoita.

Kun kirjoitan kritiikin, arvioitavanani on useimmiten yksittäinen taideteos, esimerkiksi kirja, ja sen kattama taiteellinen tai tieteellinen kokonaisuus. Kun kirjoitan aforismin, kriittisessä lähestymistavassa on paljon samaa, mutta arviointini suuntana on suoraan ...

Kriitikko ja taiteen tutkija Marja-Terttu Kivirinta menehtyi 14.11.2014 pitkälliseen sairauteen. Merkittävä suomalainen taidevaikuttaja jätti jälkeensä korvaamattoman tyhjän tilan, mutta myös valtavan koti- ja ulkomaista taidetta käsittelevän tuotannon.

Suomen arvostelijain liiton kuvataidejaos järjesti torstaina 26.10. Kuvataidekritiikin tila -keskustelutilaisuuden Helsingissä Galerie Anhavalla. Paneeliin osallistunut kriitikko, jaoksen hallituksen jäsen Petteri Enroth tiivistää keskustelun antia, johon sisältyi rutkasti näkökulmia esimerkiksi valtion ...